|
Abstract:
|
Tämä työ on osa jatkotutkimuksesta, jonka pohjana oli Suomen Metalliteollisuuden Keskusliiton tekemä tutkimus suomalaisten NC-koneiden hyödyntämisestä. Tutkimuksessa esitettiin yli sata erilaista keinoa NC-koneen käyttösuhteen nostamiseksi. Työssä on sovellettu parannuskeinoja käytäntöön kolmella koneistuskeskuksella ja kahdella NC-sorvilla. Koneet sijaitsivat kahdessa konepajassa. Tarkoituksena oli hankkia käytännön kokemuksia käyttösuhteiden nostamismahdollisuuksista ja työssä esiin tulevista vaikeuksista. Käsitys NC-koneiden kapasiteeteissa olevista kehitysmahdollisuuksista vahvistui, yhden koneen kapasiteetti nousi jo tämän työn aikana n. 40 %. Toisaalta käytännön työssä esiin tulleet vaikeudet olivat ennakoitua suurempia. Avainkysymykseksi käyttösuhteiden nostamisessa osoittautui koneen käyttäjien motivointi, mutta myös muun organisaation tottumuksilla ja suhtautumisella oli suuri merkitys. Suotuisa ilmapiiri vaikutti välittömästi työn joutuisuuteen ja taukojen määrään. Välillisenä vaikutuksena tulee lisäksi menetelmien kehittyminen. Kappaleen vaihtojen, mittausten, ym. käsiaikojen vähentäminen merkittävästi havaittiin vaikeaksi ilman investointeja automaatioon. Valmistelu- ja apuaikojen huomattava lyhentäminen osoittautui mahdolliseksi jakamalla työt uudelleen. Taukojen aikana konetta voi ajaa toinen henkilö, välineet ja tarvikkeet toimitetaan koneelle, työn vaihdot tehdään ryhmätyönä, jne. Suhtautumalla kriittisesti perinteiseen työnjakoon voitiin yhden kohdekoneen kapasiteettia nostaa oleellisesti ilman suuria kustannuksia. Monet häiriöt voivat perimmältään johtua organisaation rakenteesta tai esimerkiksi tuotannon ja kunnossapidon erilaisista työajoista. Tällaisiin häiriöihin vaikuttaminen lyhyellä aikajaksolla oli vaikeaa. Tavoitteiden asettelulla ja asiallisella seurannalla oli kuitenkin selvä vaikutus. /Kir09 |