|
Abstract:
|
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli kymmenen vuoden seurantana kulttuuristen arvojen ja taloudellisen tuloksellisuuden kehitystä talotekniikka-alaa edustavan yrityksen neljässä alueyksikössä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin käyttämällä R. Quinnin kehittämää kilpailevien arvojen viitekehystä ja siihen liittyvää tutkimusinstrumenttia, joka on osoittautunut psykometrisilta ominaisuuksiltaan toimivaksi. Tutkimus liittyi tutkittavan yrityksen kulttuuriseen muutosprosessiin, missä tavoitteena oli siirtyä perinteisestä kontrollia painottavasta henkilöstövoimavarojen johtamisesta ja siihen liittyvästä työjärjestelmästä joustavaan tuotantoon ja työntekijöitä valtuuttavaan johtamisfilosofiaan. Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimusta.
Tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot tukivat käsitystä, että henkilöstövoimavarojen valtuuttavalla johtamisella voitiin vaikuttaa toiminnan tuloksellisuuteen. Organisaatio (alueyksikkö), jossa otettiin tasapainoisesti huomioon toiminnan rationaalinen tavoitteellisuus, henkilöstön osallistuminen ja innovatiivisuus, pystyivät ottamaan käyttöön sellaisia työjärjestelmän käytänteitä, jotka paransivat operatiivisen toiminnan tuloksellisuutta (liiketulos, laskutus, laskutus/työntekijä sekä laatukustannukset). Tuloksista voitiin päätellä, että rationaalinen tavoitteellisuus oli välttämätön, mutta ei vielä riittävä ehto toiminnan tuloksellisuudelle. Se tarvitsi tuekseen henkilöstön ja joustavuuden arvostamista. Hierarkkisilla työympäristön vakauteen liittyvillä arvoilla ei todettu olevan vastaavaa yhteyttä operatiiviseen tuloksellisuuteen. Tutkimuksessa ei myöskään löytynyt odotettua systemaattista yhteyttä yksittäisten taloudellisten indikaattoreiden ja arvojen konstellaatioiden välillä. Liiketulosta ja kulttuurisia arvoja oli tarkasteltava niiden antaman kokonaiskuvan perusteella. Yhden organisaation (alueyksikön) osalta syntyi tilanne, jossa kulttuurinen konstellaatio ei selittänyt taloudellista tuloksellisuutta odotetulla tavalla.
Kontingenssilähestymistapa sai tukea. Sellaiset organisaatiot, joissa työntekijät joutuivat toimimaan asiakkaiden kanssa, omaksuivat helpommin valtuuttavan johtamisen periaatteita. Arvojen ja organisaatioiden tehokkuuden muutoksia seurantajakson aikana voitiin ymmärtää sekä sosiaalispsykologisina että kulttuurisina ilmiöinä. Yritysjohdon rationaalinen päätöksenteko oli kahtalaista. Taloudellisen rationaalisuuden vastapainona valinnoissa vaikuttivat institutionaalinen järkiperäisyys. Johdon ja henkilöstön jakama laaja ja tasapainoinen arvopohja lisäsivät joustavaa tehokkuutta.
Avaintermit: Organisaatiot, arvot, kulttuuri, tehokkuus, toimintatutkimus, työjärjestelmä, joustava tuotanto, valtuuttava johtaminen, kontingenssilähestymistapa |