|
Abstract:
|
Kliininen neurofysiologia (KNF] perustuu suurelta osin keskus-ja ääreishermoston biosähköisten ilmiöiden rekisteröintiin. Rekisteröitävät jännitteet ovat hyvin pieniamplitudisia ja peittyvät usein häiriöihin ja muihin potentiaaleihin. Tietokoneisiin pohjautuvat laitteet tuovat uusia mahdollisuuksia kliinisen neurofysiologian mittauksiin mahdollistaen mm. signaali/kohina-suhteen huomattavan parantamisen. Työn tavoitteena oli kliinisen neurofysiologian erityistarpeisiin soveltuvan pientietokonelaitteiston rakentaminen ja toimintaan saattaminen Tampereen Yliopistollisen Keskussairaalan KNF-laboratoriossa. Erityistavoitteeksi asetettiin vastasyntyneiden neurologiseen tutkimiseen tarkoitetun menetelmän kehittäminen tietokonelaitteistolle. Laitteisto koottiin PDP 11/03 -pientietokoneen ympärille ja varustettiin monipuoliseksi myös muita kuin rutiinisovellutuksia ajatellen. Laitteisto sisältää mm. nopean oskilloskooppinäytön ja monipuolisen graafisen videolaitteiston, joka soveltuu erityisesti stimulointikäyttöön. KNF-laboratorioon rakennettiin myös tarpeelliset analogiset ja digitaaliset siirtolinjat vahvistimineen. Tietokonelaitteisto on täyttänyt hyvin sille asetetut vaatimukset, ja se on nykyään jatkuvassa kliinisessä rutiinikäytössä erilaisten herätepotentiaalien rekisteröinnissä. Uusi tutkimusmenetelmä perustuu hallituilla näköärsykkeillä aikaansaatujen tahdonalaisten silmänliikkeiden rekisteröintiin ja analysointiin. Stimulaationa käytetään yksinkertaistettua kuvaa ihmiskasvoista, jota siirrellään ohjelman hallinnassa paikasta toiseen videomonitorilla. Sakkadisten silmänliikkeiden rekisteröinti tapahtuu sähköisesti EOG-menetelmällä (elektro-okulografia). Tutkimusohjelmisto on vahvasti interaktiivinen, ja tutkimuksen kulkua ohjaa sairaanhoitaja, joka pitelee tutkittavaa lasta. Kerätty data talletetaan tietokoneen levymuistiin, ja varsinainen analysointi ja tulostus suoritetaan erillisellä ohjelmistolla tutkimuksen jälkeen. Myös analysointiohjelmisto on käyttäjän kanssa keskusteleva. Analyysiin mukaan otettavien sakkadien valintaan on käytössä kolme eri menetelmää, jotka yhdessä tai erikseen käytettyinä mahdollistavat nopean ja tarkan valinnan eri tilanteissa. Analysoitavista sakkadeista lasketaan viisi parametriä, joiden keskiarvot ja keskihajonnat esitetään taulukkomuodossa. Tulostus tapahtuu kirjoittimella ja digitaalipiirturilla. Uutta tutkimusmenetelmää on testattu aikuismateriaalilla ja on havaittu, että tulokset vastaavat kirjallisuudessa esiintyviä. Meneillään on riskiryhmään kuuluville vastasyntyneille tehtävä seurantatutkimus, jolla pyritään selvittämään lähinnä uuden menetelmän mahdollinen prognostinen arvo. /Kir10 |