Kaukolämmön tuotantoon soveltuvien sähkökattilalaitosten kiinteät kustannukset
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiedostot
|
Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja.
|
|
URN:
|
http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907102011
|
|
Nimeke:
|
Kaukolämmön tuotantoon soveltuvien sähkökattilalaitosten kiinteät kustannukset |
|
Tekijä:
|
Jaakkola, Markku |
|
Julkaisun tyyppi:
|
Diplomityö |
|
Julkaisuaika:
|
1981 |
|
Yliopisto:
|
Tampereen teknillinen korkeakoulu |
|
Tiedekunta:
|
Sähkötekniikan osasto |
|
Laitos:
|
Sähkövoimatekniikan laitos |
|
Tiivistelmä:
|
Työn tarkoituksena oli selvittää keskitettyyn lämmöntuotantoon soveltuvien sähkökattilalaitosten kiinteät kustannukset. Kustannuksista jätettiin pois laitoksen vaatima maapohjan hinta. Lisäksi kustannusten muodostamisessa tehtiin tiettyjä oletuksia mm. lämpö-, sähkö-, vesi- ja viemäriverkon rakentamisessa. Kattilalaitokset käsiteltiin yhdellä kattilayksiköllä varustettuna. Nämä seikat eivät kuitenkaan vaikuta eri tyyppisten laitosten keskinäisiin suhteisiin. Sähkökattilalaitosten kokonaiskustannukset riippuivat suuresti valituista kattilatyypeistä. Höyrykattilalla varustettu laitos osoittautui selvästi kalliimmaksi tutkituilla tehoalueilla vastaavan kokoiseen vesikattilalla varustettuun laitokseen verrattuna. Höyrykattilalaitoksen kilpailuasema tuli kuitenkin paremmaksi suuremmilla tehoalueilla. Kustannuksista suurimman osan muodostivat kattila- ja sähkötekniset kustannukset. Jälkimmäisen kustannuserän suuruuteen vaikutti suurjänniteliityntä syöttömuuntajineen. Rakennus- ja kaukolämpötekniset sekä "muut" kustannukset muodostivat n. 20 % kokonaiskustannuksista, joten niistä saatava mahdollinen säästö on suhteellisen pieni. Todettiin, että suuritehoiset kattilalaitokset tulevat edullisemmiksi ominaisyksikkökustannuksiltaan. Kuitenkin laitoksen kokoa saattoi rajoittaa sähkötehon saanti sekä paikallinen lämpöverkko. Kattilalaitoksia sijoitettiin Tampereen kaukolämpöjärjestelmään. Paikan valinnassa pyrittiin käyttämään valmiita rakennelmia hyväksi. Kustannukset eivät välttämättä muodostuneet pienemmiksi verrattuna tilanteeseen, jossa koko laitos rakennettaisiin uusista komponenteista. Tämä johtui siitä, että sähkölaitoksen sähkökattilalle osoittamasta tilasta perittiin kuitenkin rajakustannus tilojen käytöstä. Sähkökattilalaitoksen kokonaiskustannusten edullisuuden määrää laitoksen ominaisyksikkökustannus. Koska sähkökattila on sähkölaitoksen kannalta sekundäärinen lämmönlähde, ominaisyksikkökustannuksen edullisuus on puolestaan sidottu muuta polttoainetta käyttävän laitoksen tuottamaan lämmön hintaan. /Kir10 |
Viite kuuluu kokoelmiin:
Näytä kaikki kuvailutiedot