|
Abstract:
|
Maamme yleisten teiden yhteispituus on noin 75 000 km. Yleiset tiet voidaan ryhmitellä erilaisiin luokkiin perusteesta riippuen. Eräs paljon käytetty peruste on tien toiminnallinen luokka, jonka mukaan ryhmittely on: valtatiet, kantatiet, seudulliset tiet, kokoojatiet ja yhdystiet. Tässä työssä käytetään toiminnalliseen luokitukseen perustuvaa ryhmittelyä kuitenkin siten, että joitakin luokkia on yhdistetty. Pääteitä (valta- ja kantateitä on maassamme runsaat 11 000 km, seudullisia ja kokoojateitä noin 22 000 km ja yhdysteitä n. 42000 km). Uusia teitä on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla n. 6 000 km ja vanhoja teitä parannettu 26 000 - 41 000 km. Arvio parannettujen teiden määrästä on suuntaa-antava, koska tarkkoja kilometrimääriä ei ole saatavissa. Yleisistä teistä on yli puolet alle 20 vuoden ikäisiä. Teitä alettiin päällystää suuremmassa määrin 1960-luvulla. Nyt on yleisistä teistä päällystetty noin puolet. Kun tehtyjä toimenpiteitä arvioidaan markkamääräisesti, saadaan tiestön jälleen hankinta-arvoksi n. 57 Mrd mk (Tr-ind. 134). Tiestöön tehdyt investoinnit ovat 1970-puolivälin jälkeen olleet reaalisesti n. 1,7 Mrd mk/v. Tiestön laskennalliset poistot ovat nyt n. 1,5 Mrd mk/v. Tiestön kuormitus on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Vuodesta 1960 lähtien on yleisten teiden liikennesuorite melkein 5-kertaistunut, raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite n. 1,3-kertaistunut ja kuorma-autojen suurin sallittu kokonaispaino 2-kertaistunut. Tieliikenteen osuus tavaran kuljetuksista on kasvanut 12 %:sta 70 %:iin. Näistä johtuen on raskaan liikenteen tiestöön kohdistuva rasitus kasvanut 1970-1uvulla n. 2-kertaiseksi ollen nyt n. 1900 milj. yksikköakselikm. Tehtyjen selvitysten ja arvioiden mukaan on tiestön kunto välttävä. Normien mukaan päällystetyistä teistä on vajaakuntoisia (teitä, joiden kuormituksen edellyttämä tavoitekantavuus alittuu) teitä n. 8 400 km. Lisäksi on kelirikkoisia sorateitä 2 700 - 10 500 km kriteeristä riippuen. Yleisistä teistä on siis 15 - 25 % sellaisia, joiden kantavuus ei vastaa normien edellyttämää tavoitekantavuutta. Päällysteistä on uusimisiän saavuttaneita n. 6 400 km. Liikenne tiestöllä kasvaa edelleen tulevaisuudessakin. Tienpidossa keskitytään seuraavien vuosikymmenten aikana (1980- 2000) tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Ylläpidossa nimenomaan rakenteellinen ylläpito eli kantavuuden parantaminen on keskeinen tavoite. Tulevaisuuden rakenteellista ylläpitotarvetta voidaan arvioida usealla tavalla. /Kir09 |