Saven lujuuden kehittymisestä häiriintymisen jälkeen

Abstract

Työn tarkoituksena oli tarkkailla Turun Pansiossa sijaitsevan kohdeyrityksen varustelulaiturin alueella olevan saven lujuuden palautumista paalutuksen aiheuttaman häiriintymisen jälkeen. Lujuuskehitystä seurattiin myös laboratorio-olosuhteissa. Lisäksi määritettiin saven lujuus- ja indeksiominaisuudet lujuuskehitystarkastelun avuksi. Saven lujuuteen ja häiriintymiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla. Varustelulaiturin alueella on 4,5...15 m kerros normaalikonsolidoitunutta erittäin plastista savea, joka liikkui paalutuksen syrjäyttämänä ja häiritsemänä merelle päin. Savikerroksen pintaosassa on runsaasti humusta ja sulfidia, ja sen keskellä on ohuita hienohiekkakerrostumia, joiden lähellä saven sensitiivisyys on suuri. Siipikairausten mukaan lujuus aleni 40...55 % paalutuksen yhteydessä. Vuoden kuluttua häiriintymisestä oli menetetystä lujuudesta palautunut 30...40 %. Saven jännitystilassa on kuitenkin saattanut tapahtua muutospaalujen ottaessa osan saven painosta, jolloin ennen paalutusta vallinnutta lujuutta ei saavutettaisi. Kirjallisuudessa esitetyissä vastaavanlaisissa kohteissa saven lujuus oli palautunut vajaassa vuodessa. Laboratoriossa saven lujuuden palautumista seurattiin kartiokokeiden avulla. Viikon aikana lujuudesta palautui 20...30 %. Lujuuskehitys oli nopeinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin se todennäköisesti koostui partikkelien uudelleenmuodostumisesta. Lujuuden palautuminen oli vaihtelevaa niillä näytteillä, jotka sisälsivät runsaasti humusta tai sulfidia. /Kir09