|
Abstract:
|
Työssä tarkastellaan Tampereen kunnallisten ja teollisuuden jätevesien, pinta- ja pohjaveden ja ilman laatua ja lämpötilaa, koska haluttiin tietää niiden sopivuus kaukolämpövettä lämmittävän lämpöpumpun lämmön lähteeksi. Tampereella kaukolämpöveden lämpötila on korkeimmillaan 120 oC ja silloin on meno- ja paluuveden välinen lämpötilaero 50 oC. Nämä ovat nykyisille lämpöpumpuille liian korkeita, joten työssä on käytetty menoveden lämpötilana 80 oC ja paluuveden 50 oC. Tällaisia ovat lämpötilat Tampereen kaukolämpöverkossa 3000h/a. Koko vuoden toimiva lämpöpumppu tarvitsee lisäksi kattilalaitoksen, jossa vesi kuumennetaan kaukolämpöverkon lämpötilaan. Kesälämpöpumppu voi toimia yksin. Päävaatimus lämpöpumpun lämmönlähteelle on suuri lämpösisältö; se on suoraan verrannollinen tilavuusvirtaan ja lämpötilaan. Lämpöpumpusta saatu lämpö on edullisinta, kun lämmönlähteen lämpötila on korkea. Likainen vesi ei sovi lämpöpumpulle, koska se kuluttaa ja voi tukkia lämpöpumpun höyrystimen. Höyristin ei saa myöskään jäätyä. Vakaat toimintaolosuhteet ovat eduksi. Parhaiten täyttää vaatimukset myös talvella Viinikanlahden puhdistamon puhdistettu jätevesi. Sen lämpötila on keskimäärin 19 oC. Lämpöpumpusta voitaisiin saada lämpötehoa 40 MW, joka kesällä riittää tyydyttämään kaupungin kaukolämmön tarpeen. Lämpö siirrettäisiin kaukolämpöverkkoon Ratinan lämpökeskuksessa, joka sijaitsee 500 m etäisyydellä puhdistamosta. Talvella tarvittava lisälämmitys voidaan suorittaa Ratinassa olevilla kattiloilla. Tampereen pohjavesi osoittautui sopimattomaksi lämpöpumppukäyttöön korroosiovaaran takia. /Kir10 |