Issues concerning target detection by airborne pulse doppler radar

Abstract

Pulssidopplertutkia käytetään laajasti siviili- ja sotilassovelluksissa. Tällaiset tutkat pyrkivät havaitsemaan tietyllä nopeudella liikkuvia kohteita. Tässä työssä esitellään aihepiiriin liittyviä käsitteitä, mutta pääpaino on kuitenkin kohteen havaitsemiseen liittyvissä tekniikoissa. Sen lisäksi työssä esitellään kohteen havaitsemiseen käytettävää uutta tekniikkaa. Uuden menetelmän hyvä soveltuvuus kohteen ilmaisuun osoitetaan simulaatioilla. Lukijalta odotetaan tiettyä kokemusta tutkatekniikan aihepiiristä. Tarkastelu keskittyy pääsääntöisesti ilma-alustalla toimivaan pulssitutkaan ja erityisesti kohteen havaitsemisen maata vasten mahdollistavaan moodiin. Lähtöoletuksena on, että tutka toimii X-alueella useiden kHz:n pulssintoistotaajuudella.On täysin perusteltua väittää, että tutka on tänä päivänä varsin monimutkainen laite. Pulssidopplertutkan toiminnan hallitseminen vaatiikin perusteelliset tiedot lukuisilta eri osa-alueilta. Pääsääntöisesti tässä työssä keskitytään digitaaliseen signaalinkäsittelyyn aika- ja taajuustasossa. Käsiteltävät asiat, kuten aaltomuodon optimointi ja kohteiden havaitseminen, vaativat lisäksi esimerkiksi optimointiteorian ja todennäköisyysmatematiikan hallintaa. Kokonaisuutena työ tähtää tutkan suorituskyvyn parantamiseen täysin toteutettavissa olevilla signaalinkäsittelymenetelmillä. /Kir10

Pulssidopplertutkia käytetään laajasti siviili- ja sotilassovelluksissa. Tällaiset tutkat pyrkivät havaitsemaan tietyllä nopeudella liikkuvia kohteita. Tässä työssä esitellään aihepiiriin liittyviä käsitteitä, mutta pääpaino on kuitenkin kohteen havaitsemiseen liittyvissä tekniikoissa. Sen lisäksi työssä esitellään kohteen havaitsemiseen käytettävää uutta tekniikkaa. Uuden menetelmän hyvä soveltuvuus kohteen ilmaisuun osoitetaan simulaatioilla. Lukijalta odotetaan tiettyä kokemusta tutkatekniikan aihepiiristä. Tarkastelu keskittyy pääsääntöisesti ilma-alustalla toimivaan pulssitutkaan ja erityisesti kohteen havaitsemisen maata vasten mahdollistavaan moodiin. Lähtöoletuksena on, että tutka toimii X-alueella useiden kHz:n pulssintoistotaajuudella.On täysin perusteltua väittää, että tutka on tänä päivänä varsin monimutkainen laite. Pulssidopplertutkan toiminnan hallitseminen vaatiikin perusteelliset tiedot lukuisilta eri osa-alueilta. Pääsääntöisesti tässä työssä keskitytään digitaaliseen signaalinkäsittelyyn aika- ja taajuustasossa. Käsiteltävät asiat, kuten aaltomuodon optimointi ja kohteiden havaitseminen, vaativat lisäksi esimerkiksi optimointiteorian ja todennäköisyysmatematiikan hallintaa. Kokonaisuutena työ tähtää tutkan suorituskyvyn parantamiseen täysin toteutettavissa olevilla signaalinkäsittelymenetelmillä. /Kir10