Kirjasto - Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkönjakeluverkon mekaanisen kunnon seuranta ja ylläpito

Näytä kaikki kuvailutiedot

Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja.

URN: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907102281
Nimeke: Sähkönjakeluverkon mekaanisen kunnon seuranta ja ylläpito
Tekijä: Vatanen, Mauri
Julkaisun tyyppi: Diplomityö
Julkaisuaika: 1981
Yliopisto: Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tiedekunta: Sähkötekniikan osasto
Laitos: Sähkövoimatekniikan laitos
Tiivistelmä: Työssä on tavoitteena vertailla pylväiden lahoisuustarkastusmenetelmiä, tarkastella eri pylväshuoltotoimenpiteitä ja niiden valintaa sekä suunnitella tietojenkäsittelymenettely, jossa jakeluverkoston mekaanisen kunnon seurantatietoja voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi. Mekaanisen kunnon seurannan kannalta on keskeisellä sijalla pylväs, jonka lujuus vaikuttaa ratkaisevasti työturvallisuuteen. Tärkein lujuutta heikentävä tekijä on laho. Myös halkeamia ja tikankoloja esiintyy, mutta ne ovat yleensä lujuuden kannalta vaarattomia. Suomessa käytetään lahotarkastuksissa yleisesti piikkiä, vasaraa ja kasvukairaa. Jonkun verran on käytössä myös Pilodyn-laitteita, joiden toiminta perustuu jousen voimalla puuhun uppoavan piikinuppouman mittaamiseen. Yhdysvalloissa on käytössä Röntgen-menetelmä sekä ääniaallonkulkuajan mittaamiseen perustuva menetelmä, joka saattaisi soveltua myös suomalaisten pylväiden tarkastamiseen. Pylväiden jälkikyllästämiseen käytetään Suomessa Wolmanit-kääremenetelmää ja Cobra-menetelmää. Eräässä kanadalaisessa yhtiössä pylväät jälkikyllästetään koneellisesti 10 vuoden välein. Juurituennassa on puutukien käytöstä siirrytty yhä enemmän teräksisten juuritukien käyttöön. Laskelmien mukaan jälkihuolloilla saavutettava säästö on hyvin pieni nykyisillä huolto- ja pylväshinnoilla. ATK:n avulla voidaan helpottaa mekaanisen kunnon seurantatietojen käsittelyä. Tarkastuksissa voitaisiin lomakkeiden sijasta käyttää kannettavaa tallenninta, jolta tiedot voidaan syöttää suoraan tietokoneelle. ATK:n avulla saataisiin vuosittain seuraavanlaisia tietoja: verkoston kunto, tarkastusvuorossa olevat johto-osat, raivattavat johto-osat, arvio pylväiden vaihto- ja huoltotarpeesta tulevaisuudessa, erilaiset tilastot jne. Suoritettujen kenttäkokeiden perusteella todettiin, että nykyisin Suomessa käytettävillä lahotarkastusmenetelmillä saadaan pylväiden lahoisuusaste määritetyksi karkeasti. Piikkimenetelmän käyttö edellyttää tarkastajalta huolellisuutta ja kokemusta. Pilo-dyn -laitteella saatuihin tuloksiin vaikuttaa pylvään kosteus. /Kir10


Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot

Hae DPubista


Tarkennettu haku

Selaa viitteitä

Omat tiedot

Tilastot