|
Abstract:
|
Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää talonrakennustuotannon määrän ja panosten käytön suhdannevaihtelu pääkaupunkiseudulla vuosina 1972...1981. Uudistuotannon määrä on selvitetty talonrakennustilastoon perustuen käyttötarkoitusluokittain neljännesvuositasolla myönnettyihin rakennuslupiin, aloitettuihin hankkeisiin ja valmistuneisiin rakennuksiin jaettuna. Tuotannon suhdannevaihtelu on ollut pääkaupunkiseudulla huomattavasti voimakkaampaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta suhdannevaiheiden ajoittumisessa ei ole havaittavissa systemaattista eroavuutta. Korjaustoiminnasta on tarkasteltu ns. peruskorjausta, joka on suhdannevaikutukseltaan vuosikorjausta merkittävämpää. Korjaustoiminnan arvo koko maan osalta selvitettiin kansantalouden tilinpidon avulla, jonka jälkeen pääkaupunkiseudun peruskorjaustoiminnan arvo määrättiin laskennallisesti ottamalla huomioon mm. koko maan ja pääkaupunkiseudun rakennuskantojen suuruus ja ikäjakautuma talotyypeittäin. Korjaustoiminnan arvo vuosina 1972...1981 oli Suomessa keskimäärin 980 milj. mk ja pääkaupunkiseudulla noin 200 milj.mk vuodessa (vuoden 1980 rahassa). Vuonna 1972 oli peruskorjauksen osuus talonrakennustoiminnan (pl. vuosikorjaus) arvosta pääkaupunkiseudulla noin 3 % ja vuonna 1981 lähes 10 %. Asuinrakennusten osuus pääkaupunkiseudun korjaustoiminnasta on ollut keskimäärin 65 %, liikerakennusten 15 %, julkisten rakennusten 10 % ja teollisuusrakennusten 10 %. Panosten käyttö on selvitetty erikseen rakennusaineiden ja -tarvikkeiden, rakennusteknisten töiden sekä alihankintojen osalta. Rakennustarviketeollisuuden eri sektoreita tarkasteltaessa havaittiin tuotantokapasiteetissa melko yleisesti vajaa käyttöä vuosia 1973 ja 1974 lukuun ottamatta. Rakennusteknisten töiden vaatiman työpanoksen suhdannevaihtelu on selvitetty laskennallisesti tuotannon määrän ja ns. ominaislukujen avulla. Rakennustarvikkeista poiketen on työvoiman saanti haitannut pääkaupunkiseudun talonrakennustuotantoa vuosien 1973 ja 1974 korkeasuhdanteen lisäksi myös tarkastelujakson loppupuolella. Alihankinnoista on tarkasteltu LVIS-töiden työpanosta, joka on selvitetty laskennallisesti rakentamisen määrän ja ominaislukujen perusteella. Myös LVIS-työpanoksen kysyntä on tarkastelujakson lopussa kohonnut niin suureksi, että kapasiteetti on hetkellisesti ylittynyt. Rakentamisen vilkkaina vuosina 1973 ja 1974 esiintyi koko maassa pulaa useista tuotannon tekijöistä. Alentuneesta tuotannon tasosta ja työn tuottavuuden kohoamisesta huolimatta on pääkaupunkiseudulla myös viime vuosina ilmennyt puutetta työvoimasta, johon osaltaan on vaikuttanut alueen talonrakennustuotannossa esiintynyt poikkeuksellisen voimakas suhdannevaihtelu. /Kir09 |