|
Tiivistelmä:
|
Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää: - tärkeimpien rakennusmateriaalien energiasisällöt ja käytettyjen energialähteiden kotimaisuusaste, - pientalojen, kerrostalojen sekä teollisuushallien energiasisällöt ja kotimaisuusaste, - energian säästömahdollisuudet ja kotimaisuusasteen nostomahdollisuudet talonrakennustuotannossa sekä - lämmitysenergian säästötoimenpiteiden vaikutus rakennusten energiasisältöön. Rakennusmateriaalien energiasisällöt ja kotimaisen energian osuudet vaihtelevat voimakkaasti. Rakennusmateriaalien energiasisällöistä mainittakoon: sora 0,01kWh/kg, sementti 1,2...1,4 kWh/kg, betoni 0,2...0,4 kWh/kg, savitiili 1,0 kWh/kg, sahatavara 0,2...0,7 kWh/kg, raakateräsmalmista 6,0 kWh/kg, teräs romusta 3,0 kWh/kg, muovit ja maalit 20...40 kWh/kg. Kotimaisen energian osuus on suurin puutuotteissa, jossa kotimaista energiaa on 10...50 % rakennusmateriaalienenergiasisällöstä. Kivituotteiden energiasisällöstä kotimaista energiaa on alle 5 %. Terästuotteiden energiasisällöstä kotimaisen energian osuutta on 5...20 %. Rakennusosista vaihtelevat eniten ulkoseinien energiasisällöt. Pientalojen ulkoseinien energiasisällöt ovat 90...390 kWh/m2. Puurakenteisen ulkoseinän tuottamiseen kuluu energiaa 90 kWh/m2, josta kotimaisen energian osuutta yli 20 %. Savitiilisen ulkoseinän tuottamiseen kuluu energiaa 390 kWh/m2, josta kotimaisen energian osuutta on alle 5 %. Muiden ulkoseinärakenteiden energiasisältö on näiden ääriarvojen välillä. Ulkoseinien tuottamiseen kuluu saman verran energiaa kuin seinän lämpöhäviöihin 2...9 vuoden aikana. Pientalon, kerrostalon ja teollisuushallin muiden rakennusosien energiasisältöjä on tarkasteltu myös useilla materiaalivaihtoehdoilla ja verrattu sitä rakennusosan kautta lämmityksessä kuluneeseen energiamäärään. Kokoamalla rakennusmateriaaleista rakennusosia ja edelleen rakennuksia on analysoitu erilaisten rakennusmateriaalien vaikutusta pientalojen, kerrostalojen ja teollisuushallien energiasisältöön. Rakennusten tuotantoenergia vaihtelee seuraavasti: - pientalot 410...610 kWh/m3, - kerrostalot 420...500 kWh/m3, - teollisuushallit 200...230 kWh/m3. Rakennusosa- ja rakennustasolla puu-, kivi- ja metallituotteissa kotimaisten energialähteiden merkitys pienenee, sillä rakennusosat koostuvat useista materiaaleista. Puurakenteisten rakennusten kotimaisten energialähteiden osuus rakennuksen energiasisällöstä on noin 14 %. Kivituotteista valmistettujen rakennusten kotimaisen energianosuus on noin 5 %. Asuinrakennusten tuottamiseen kuluu energiaa keskimäärin 500 kWh/r-m3 ja käytönaikaisiin korjauksiin n. 100 kWh/r-m3. Nykyisessä uudistuotannossa asuinrakennusten lämmittämiseen kuluu 3 000 kWh/r-m3 eli noin 5 kertaa enemmän energiaa kuin rakentamiseen ja korjaamiseen. Teollisuusrakennusten tuottamiseen kuluu n. 200 kWh/r-m3 energiaa ja lämmittämiseen 25 vuoden aikana n. 2000 kWh/r-m3. Energian säästötoimenpiteet tulee siten kohdistaa ensi sijassa lämmitysenergian pienentämiseen. Rakennusten lämmitysenergian pienentämistoimenpiteistä esim. rakenteiden tiivistäminen, huoltotoimenpiteet ja käyttötottumukset eivät lisää rakennuksen energiasisältöä. Sen sijaan rakenteiden lisäeristäminen ja LVI-laitteiden lisääminen nostavat rakennuksen energiasisältöä. Uudisrakennusten lämpötalouden parantaminen nykyistä tasoa paremmaksi nostaa rakennuksen energiasisältöä seuraavasti: energiasisällön lisäys, - pientalot 50...150 kWh/r-m3, - kerrostalot 5...10 kWh/r-m3, - teollisuushallit 5...10 kWh/r-m3. Tämä rakentamisen lisäenergiamäärä säästyy rakennuksen käytön aikana pienentyneenä lämmitysenergiana yleensä hyvin nopeasti. Vanhan rakennuskannan korjaaminen nykyistä uudistuotantoa vastaavaksi nostaa rakennusten energiasisältöä enemmän kuin uudisrakennusten parantaminen, sillä rakenteita joudutaan uusimaan perusteellisemmin. Vanhan rakennuskannan energiataloudelliset korjaustoimenpiteet nostavat rakennusten energiasisältöä seuraavasti: - pientalot 100...200 kWh/r-m3,- kerrostalot 40...50 kWh/r-m3, - teollisuushallit 40...50 kWh/r-m3. Tämä lisäenergiamäärä säästyy lämmityksessä rakennuksen käyttöaikana n. 10...20 -kertaisesti. Rakennusten energiatalouden parantaminen lisää rakennuksen energiasisältöä, mutta toisaalta tätä energiamäärää voidaan pienentää n. 30 % 1980-luvulla tehostamalla teollisuusprosessien energian käyttöä, rakenteiden suunnittelua sekä rakennusmateriaalien valintaa. Tähän säästötavoitteeseen ei päästä, ellei ryhdytä selviin rakennusten tuotantoenergiaa säästäviin toimenpiteisiin. /Kir10 |