|
Abstract:
|
Tietoyhteiskunnalle sähkön merkitys on mittaamaton, joten sähkönjakeluyhtiöillä oleva paine siirtää sähköä mahdollisimman häiriöttömästi tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Samaan aikaan verkkoyhtiöiden tulisi pystyä vastaamaan ilmastomuutoksen ja vanhojen maaseudun avojohtoverkkoalueiden uusintainvestointeihin. Edessä on uusien ratkaisujen käyttöönotto. Maakaapeloinnin käyttö haja-asutusalueilla, verkkokatkaisijoiden hyödyntäminen ja kevyet sähköasemat ovat osa kokonaisvaltaista ratkaisua, jolla pyritään toimitusvarmuuden huomattavaan parantamiseen ja vanhan verkon korvaamiseen. Kysymys on siis lopulta onnistuneesta verkosto-omaisuudenhallinnasta. Verkosto-omaisuudenhallinnan rooli tulee kasvamaan sähköverkkojen kehittämisen yhteydessä. Omaisuudenhallintaan liittyy suuria investointeja ja uudentyyppisten ratkaisujen käyttöönottoja. Osakeyhtiömuotoisissa verkkoyhtiöissä on tärkeää myös omistajan intresseistä huolehtiminen. Sähköyhtiöiden toiminnan täytyy olla entistäkin hallitumpaa ja riskinoton suunniteltua. Verkkoyhtiöissä toteutettu päämäärätietoinen riskienhallinta on ollut todella vähäistä. Siksi tämän diplomityön päämäärä oli kartoittaa sähköverkkojen kehittämiseen liittyvää riskienhallintaa. Jotta verkkojen kehittämiseen liittyvää riskienhallintaa olisi mielekästä visioida, tulee ensiksi pohtia sitä, mitkä tekijät vaikuttavat tulevaisuuden sähköverkon muotoutumiseen. Yksi tällainen tekijä on oletettava sähkön toimitusvarmuusvaateiden kiristyminen. Hyvä keino vastata tähän on maakaapeloitu sähköverkko. Maakaapeloinnin kustannustehokkuutta voidaan kuitenkin epäillä varsinkin haja-asutusalueilla. Päätöksenteon kannalta tarvitaan siis tietoa, jota riskienhallinta antaa. Tämän työn keskeinen sisältö on työssä luotu riskienhallintamalli, joka mahdollistaa sähköverkon kehittämisen kriittisen tarkastelun. Mallissa riskienhallinta tuotiin konkreettisesti osaksi verkon kehittämisen prosessia. Myös lyhyen ja pitkän tähtäimen verkon kehittämisen yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sähköverkkoyhtiölle hyvin soveltuvaksi riskienhallintamenetelmäksi osoittautui luotettavuuslaskennan, elinkaaritarkastelun ja aivoriihen kombinaatio. Riskienhallintamallia simuloitiin lopuksi tavoiteverkkoalueen kehittämisprojektissa hyödyntämällä luotettavuuslaskentaohjelmistoa ja aivoriihtä. Tässä yhteydessä havaittiin, että kaapeliverkkoon siirtyminen on kannattavaa kaapelin hinnan ja korkotason salliessa, mutta avojohtoverkon kehittämistä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Kohdistamalla toimenpiteitä avojohtoverkon parantamiseen saadaan lisää aikaa kehittää kaapelointia kustannustehokkaammaksi ilman mainittavia menetyksiä luotettavuuskustannuksissa. |