Betonijulkisivujen korjausstrategiat

Abstract

Tutkimuksessa koottu laaja BeKo-tietokanta koostuu betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kuntotutkimusraporteista kerätyistä tiedoista. Tietokanta sisältää kuntotutkimusraportissa esitettyjä tietoja 422 kohteen kuntotutkimuksesta. Käytännössä tietokannassa on noin 950 rakennuksen kuntotutkimustulokset, sillä useissa tutkimuksissa on tutkittu useampia rakennuksia yhtä aikaa. Yhden kohteen kuntotutkimusraporttiin on kirjattu 1 – 30 rakennuksen kuntotutkimusdata. Keskimääräisessä kuntotutkimusraportissa on 2,3 rakennuksen tiedot. Rakennukset ovat vuosilta 1960 – 1996.

Tutkimuksessa kehitetty vaurioitumisen ennakointisovellus mahdollistaa ennakoivaan kiinteistönpitoon siirtymisen, jolloin betonijulkisivujen ja -parvekkeiden korjauksiin on mahdollista varautua riittävästi sekä teknisesti että taloudellisesti ja tarvittavat korjaukset voidaan ajoittaa olemassa olevan rakenteen käyttöiän kannalta optimaalisesti. Toiminnan tavoitteena on vähentää ns. raskaiden, rakennusten ulkonäköä muuttavien korjausten määrää, joka samalla vähentää myös vaurioituneiden rakenteiden purkamistarvetta ja näin myös syntyvän purkujätteen määrää.

Rakennusten julkisivuissa silmämääräisesti havaittavia rapautumavaurioita on kuntotutkimushetkellä esiintynyt 42,7 %:ssa tutkituista 811 rakennuksesta. Pääosin rapautumavauriot ovat paikallisia, 35,4 %, laaja-alaista pitkälle edennyttä rapautumaa esiintyy 7,3 %:ssa kohteista. 57,3 %:ssa tutkituista julkisivuista ei esiinny silmämääräisesti havaittavia rapautumavaurioita. Betonin pakkasenkestävyys poikkeaa eri julkisivun pintatyypeillä toisistaan huomattavasti. Huonoin pakkasenkestävyys on pesubetoni-, klinkkerilaatta- ja maalamattomalla muottipintaisella julkisivulla. Näissä julkisivun pintatyypeissä noin 50 %:ssa suojahuokossuhde pr on alle 0,10, eli niissä ei ole toimivaa suojahuokostusta ollenkaan.

Tilanne on hyvin samantyyppinen parvekerakenteiden kohdalla, jossa pielielementtien pakkasenkestävyydessä on suurimmat puutteet. Betoniparvekkeissa silmämääräisesti havaittavia raudoitteiden korroosiovaurioita on kuntotutkimushetkellä esiintynyt 66,2 %:ssa tutkituista parveke-elementeistä. Pääosin korroosiovauriot ovat paikallisia, 50,8 %, laaja-alaista korroosiota esiintyy kuitenkin 15,4 %:ssa kohteista. 33,8 %:ssa tutkituista parvekkeista ei esiinny silmämääräisesti havaittavia korroosiovaurioita.

Julkisivuissa raudoitteiden korroosiovaurioita esiintyy eniten pieliteräksissä. Yleisesti voidaan todeta, että raudoitteiden korroosio on aiheutunut pienistä betonipeitepaksuuksista raudoitteiden kohdilla betonin karbonatisoitumisen seurauksena. Kloridikorroosiota esiintyy vain yksittäistapauksissa.

Tutkimuksessa selvitettiin kuntotutkimusten laajuutta sekä BeKo-tietokannan avulla (otetut näytemäärät) että kuntotutkijoiden haastatteluiden avulla. Kuntotutkimusten laajuudessa esiintyy huomattavan suurta hajontaa ja otetut näytemäärät ovat käytännössä noin 50 % Betonijulkisivun kuntotutkimus 2002 -ohjeen mukaisesta vähimmäismäärästä. Kuntotutkijoiden haastattelujen perusteella kenttätutkimukset pitäisi pystyä suorittamaan päivässä, toista päivää on käytännössä mahdotonta saada myytyä tilaajille. Usein korjaussuosituksia esitetään ns. varman päälle, jos on jouduttu tinkimään kuntotutkimuksen laajuudesta.