|
Abstract:
|
Tässä tutkimuksessa "Asuin-, liike- ja julkisten rakennusten käyttämä energia ja sen hintakehitys tulevaisuudessa" on selvitetty asuin-, liike- ja julkisten rakennusten käyttämää energiaa sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat energian, etenkin rakennusten käyttämän energian hintakehitykseen tulevaisuudessa. Tutkimus liittyi Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittaamaan ETRR (Energiataloudelliset rakennukset ja rakennusosat) -tutkimusohjelman koordinointiprojektiin ja matalaenergia kerrostalot -projektiin, jossa on koerakantamisen avulla tarkoitus selvittää uusimpien energiasäästötoimenpiteiden toimivuutta ja kannattavuutta rakennuksissa. Tiedon keräämisen menetelmänä käytettiin ns. kirjoituspöytätutkimusta. Kirjoituspöytätutkimuksessa kootaan, analysoidaan ja muokataan jo olemassaolevaa tietoaineistoa, joka koostuu eri viranomaisten ja järjestöjen tilastoista, kirjallisuudesta sekä lehdistä. Tutkimuksen tuloksena voidaan havaita, että rakennusten käyttämä energia on noin 50 prosenttia Suomen primäärienergian käytöstä. Tämä jakaantuu seuraavasti: asuin-, liike- ja julkisten rakennusten käyttämän energianosuus on 33 prosenttia Suomen primäärienergian käytöstä. Teollisuus-, maatalous- ja varastorakennusten käyttämä lämmitysenergia 5-10 prosenttia, rakentamisen tuotantoenergia on 4,5 prosenttia sekä rakentamisen energian osuus lämmityksestä, liikenteestä sekä muusta energian käytöstä on 2,5 %. Asuin-, liike- ja julkisten rakennusten tärkeimmät energialähteet ovat kevyt polttoöljy (16 % käytetystä primäärienergiasta) ja hiili (16 %). Hiilidioksidipäästöjen alentaminen voi lisätä sähköntuotannon kustannuksista keskimäärin jopa 19 p/kWh, jos Suomen hiilidioksidin kokonaispäästöjä vähennetään puhdistamalla 20 prosenttia nykytasosta. Rikkipäästöjen vähentäminen aiheuttaa enimmillään keskimäärin 3p/kWh puhdistuskustannukset. Typenoksidien poiston vastaavat kustannukset ovat 1 p/kWh. Asuin-, liike- ja julkisten rakennusten välittömän energiakäytön päästöt olivat vuonna 1989 seuraavat: SO2-päästöt: 84 000 t (34 % Suomen kokonaisrikkipäästöistä) NOX-päästöt: 52 000 t (20 % Suomen kokonaistyppioksidipäästöistä) CO2-päästöt: 21 miljt (31 % Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä) Kiintoainepäästöt: 30 000 t (50% Suomen kokonaiskiintoainepäästöistä) Saksalaisen tutkimuksen mukaan sähköntuotannon yhteiskunnalliset kustannukset voivat olla Saksassa jopa 24-53 p/kWh (Suomen tuotantorakenteella 20-45 p/kWh) tai jopa sitäkin suuremmat. Energian kustannuksessa pitäisi ottaa huomioon hintalisä (sähkö- ja kaukolämpö): - lisäpuhdistus 5-10 p/kWh - puhdistamatta jääneistä päästöistä aiheutuneiden haittojen kustannukset (yhteiskunnalliset kustannukset 5-10 p/kWh) - reaalihinnannousu- energiankäytön painottuminen huipputehonaikoihin. Edellä esitetyt arviot energian käytön aiheuttamamista yhteiskunnallisista kustannuksista ovat vielä melko varovaisia. Kustannusvaikutukset voivat olla huomattavastikin suuremmat esim. metsätuhojen takia. /Kir11 |