|
Abstract:
|
Uusikaupunki on 1617 perustettu kaupunki Varsinais-Suomessa Pohjanlahden rannikolla. Sen nykyinen asukasluku on n. 15 000. Kaupunki on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana voimakkaasti teollistunut ja kasvanut mm. sijoittuneen autotehtaan takia. Kaupungin hallintoelimet sijaitsevat tällä hetkellä huonoissa tiloissa. Kaupungilla on tarve saada uusi paremmin palveleva kaupungintalo. Kaupungintalon huonetilaohjelman pohjana on kaupunginarkkitehti Hannu Luotosen vuonna 1989 tekemä perusselvitys. Kaupungin keskustan ruutukaava-alueella ei ole käytettävissä riittävän suurta keskeisellä paikalla sijaitsevaa tonttia kaupungintaloa varten. Kaupungintalo on suunniteltu sijoitettavaksi Sorvakon kaupunginosaan kaupungin lahden etelärannalle Siltakadun ja Sairaalan kadun risteykseen. Alue on kaupunkikuvan kannalta leimaa antava ja sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä keskusta, mutta ei nykyään ole arvoisessaan käytössä. Uudenkaupungin kaupunkikuvalle leimaa-antavia ovat pitkät itä-länsisuuntaiset katunäkymät. Olen jatkanut tätä aihetta myös Sorvakon alueella ja ehdottanut Sairaalakadun jatkeen suoristamista. Katulinjaa olen vahvistanut sijoittamalla täydennysrakentamisen korttelit sen eteläsivuun kiinni. Liikenteen parantamiseksi on suunnitelmassa on esitetty Kaupungilahden yli menevän sillan uusiminen ja lisäksi Sairaalakatua jatkamalla saadaan aikaan uusi yhteys ulosmenotielle. Sairaalakadun ja Kaupungilahden välinen alue on suunniteltu puistoksi. Kaupunginlahti on puistojen ympäröimä rakennusten rajaamassa suorakaiteenmuotoisessa tilassa. Kaupungintalo on nostettu tämän tilan sisään korostaen sen merkitystä. Rakennuksen arkkitehtoninen pääelementti on kerroksia yhdistävä avoin lasinen halli, joka sijaitsee rakennuksen pohjoissivulla ja avautuu Kaupunginlahdelle. Sen perustasona on sisäkatu, jonka varrelle sijoittuvat toimistokerroksiin johtavat hissit ja asiakaspalvelutiloja ja joka levenee valtuustosalin kohdalla aulaksi, päättyen ruokalaan. Sen lasikaton kautta sisälle leviää luonnonvalo. Rakennuksen sisäänkäynnit ja hierarkkisesti tärkeimmät tilat eri tasoilla sijoittuvat halliin tai sen välittömään yhteyteen ja halli toimii opastajana ja houkuttimena. Kaupungintalon pitkä, rannan suuntainen päämassa on sijoitettu kauemmaksi rannasta, jottei se kilpaile eteläpuolella olevien rannan vanhojen aittojen rivin kanssa. Sen eteen on muodostettu ulkotilojen sarja, joita rajaavat ja säestävät valtuustosali ja kokoustilat. Ylemmällä, Siltakadun tasolla on valtuustosalin ja sisäkadun rajaama pieni kansalaistori, jonka varrella on juhlava pääsisäänkäynti kokoustiloihin ja arkisempi sisäänkäynti sisäkadulle torin kulmasta. Tori toimii myös aittarivin taitse kulkevan tien päätteenä. Kaupungintalon toiminnot on sijoitettu viiteen tasoon. Kolmessa ylimmässä kerroksessa toimivat kaupungin virastot. Kahdessa alimmassa tasossa sijaitsevat mm. kokous- ja yhteistilat, pääaula ja sisäkatu. Edustustila on sijoitettu ylimpään tasoon hallinnollisten tilojen yhteyteen. Toimistotilat olen suunnitellut siten, että tilojen käyttötarkoituksen muutokset voidaan tulevaisuudessa ratkaista mahdollisimman helposti tekemättä suuria rakenteellisia muutoksia. Tilastotiedot: Kokonaiskerrosala 8 400m2, Pysäköintihalli 2 080 m2, Tilavuus 35 850 m3, Pysäköintihalli 8 360 m3. /Kir11 |