Hämeenlinnan kaupungin viemäriverkoston vuototutkimus

Abstract

Vuotovedet varaavat vuositasolla miltei 40 prosenttiyksikköä Hämeenlinnan kaupungin jätevedenpuhdistamon kapasiteetista ja mitoitusvirtaama ylittyy useita kertoja vuodessa. Vuotovesiongelmien ja huonojen BHK--reduktioiden vuoksi tehtiin vuotovesitutkimus, jonka tavoitteeksi asetettiin viemäriverkoston vuotavimpien osa-alueiden ja näiltä tulevien vuotovesien määrän sekä saneeraustarpeessa olevien johto-osuuksien kiireellisyysjärjestyksen selvittäminen. Tutkimus suoritettiin asteittain tarkentuvaa etsintämenetelmää käyttäen. Viiden edellisen vuoden (1978-1982) käyttötarkkailun tietojen perusteella todettiin vuotovesien heikentävän puhdistustuloksia aina toisella vuosineljänneksellä. BHK7:n osalta vesiviranomaisten puhdistusvaatimuksia ei saavutettu minään vuonna. Vuotovesien osuus oli n. 50 % puhdistamon kokonaisvirtaamasta ja virtaamavaihtelu oli suuri. Koko viemäriverkoston virtaamajakautuma selvitettiin osa-alueittain. Osa-aluejako muodostettiin 13 jäteveden pumppaamon avulla, joiden virtaamat laskettiin tietokoneella käyntiaika ja -kertatietojen perusteella vuosille 1981 ja 1982. Virtaamavaihteluiden suuruuden ja nopeuden, verkostotietojen sekä vuotovesien tunnuslukujen perusteella valittiin kenttätutkimusten piiriin neljä vuotavinta osa-aluetta. Tutkittujen osa-alueiden viemäriverkoston pituus on n. 23 % koko viemäriverkoston pituudesta ja niiltä tuli tarkasteltujen vuosien aikana n. 50 % kuivan ajan ja n. 60 % kevään vuotovesistä. Osa-alueiden vuototutkimus suoritettiin piensiivikkomittauksin kevään ja alkukesän aikana. Viemärin pituusyksikköä kohti laskettujen vuotovesimäärien suhteen laadittiin johto-osuuksien huonommuusjärjestykset. Vuotavimpien johto-osuuksien vuotokohdat paikannettiin silmämääräisin havainnoin ja TV-kuvauksin. Vuotokohtien laadun, putken rakenteen ja toimivuuden perusteella esitettiin viallisimpien johto-osuuksien suositeltavimmat korjausmenetelmät. Saneerausohjelmaa laadittaessa päähuomio kiinnitettiin viemäriverkoston käyttötalouden ja toimintavarmuuden turvaamiseen, sillä pelkästään vuotokohtien korjaustoimenpiteillä ei Hämennlinnan jäteveden puhdistamon toimintaongelmia ratkaista. Saneerattavien kohteiden tärkeysjärjestys laadittiin viemärilaitoksen käyttötalouden, viemärin kunnon ja toimivuuden, johto-osuuden vuotavuuden sekä muiden syiden perusteella. /Kir09