ISO 21461 standardin soveltuvuus PAH-yhdisteiden määritykseen kumituotteista ja -raaka-aineista
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiedostot
|
Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja.
|
|
URN:
|
http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907102747
|
|
Nimeke:
|
ISO 21461 standardin soveltuvuus PAH-yhdisteiden määritykseen kumituotteista ja -raaka-aineista |
|
Tekijä:
|
Martikainen, Jari |
|
Julkaisun tyyppi:
|
Diplomityö |
|
Julkaisuaika:
|
2008-08-13 |
|
Yliopisto:
|
Tampereen teknillinen yliopisto |
|
Tiedekunta:
|
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta |
|
Laitos:
|
Kemian ja biotekniikan laitos |
|
Tiivistelmä:
|
Diplomityön tavoitteena oli selvittää ISO 21461 -standardin soveltuvuus PAH-yhdisteiden määritykseen kumiseoksista ja -raaka-aineista. ISO 21461 -standardi on ainut mittausmenetelmä, joka on suunniteltu vulkanoitujen kumiseoksien (renkaiden) PAH-pitoisuuden määrittämiseen. Rengas koostuu noin 10 erilaisesta komponentista ja jokainen komponentti kumitetaan rengasseoksella. Rengasseos sisältää 10-20 eri raaka-ainetta, joista potentiaalisimmat PAH-yhdisteitä sisältävät raaka-aineryhmät karakterisoitiin mittauksia varten kemiallista rakennetta ja valmistusprosessia tarkastellen sekä aikaisempien mittaustulosten perusteella. Raaka-ainemittauksissa noet olivat selvästi PAH-pitoisin raaka-aineryhmä. Parannusehdotus NMR-mittaukseen on spektrin mittausvälin kasvattaminen, jolloin spektrin pohjaviivan kaareutuminen tarkasteluväliltä saadaan siirrettyä pois. Erityistä tarkkuutta vaatii spektrinkäsittely, faasikorjaus ja pohjaviivan korjaus, joka muodostui herkimmäksi ja hyvin tärkeäksi PAH-pitoisuusarvoihin vaikuttavaksi tekijäksi. Yli 200 NMR-mittauksen perusteella standardi soveltuu kvalitatiivisesti, direktiivin raja-arvoon vertaamalla, hyvin PAH-pitoituuksien mittausmenetelmäksi. Standardi soveltui parhaiten juuri valmiiden renkaiden mittauksiin. |
Viite kuuluu kokoelmiin:
Näytä kaikki kuvailutiedot