Konstruktio suorituskyvyn johtamisen kypsyyden arviointiin

Abstract

Väitöstutkimuksen tavoitteena on luoda konstruktio suorituskyvyn johtamisen kypsyyden arvioimiseen organisaatioissa. Konstruktio rakentuu väitöstutkimuksessa tunnistettujen komponenttien sekä kypsyystasojen ympärille. Komponenttien kautta kuvataan suorituskyvyn johtamiselle keskeisiä osa-alueita, kun taas kypsyystasojen kautta esitetään kullekin kehitysvaiheelle ominaisia piirteitä ja prosessialueita tunnistettujen komponenttien suhteen. Keskeinen osa konstruktiota on myös kypsyysmalliin pohjautuva mittaristo, jonka avulla organisaatio voi konkreettisesti arvioida oman suorituskyvyn johtamisen kypsyystasonsa. Väitöstutkimus on luonteeltaan konstruktiivinen tapaustutkimus, jonka empiirinen aineisto perustuu aihealueen vuosina 2009–2011 tapahtuneisiin kehitysprojekteihin viidessä suomalaisessa teollisuuden toimialalle sijoittuvassa suuryrityksessä. Tutkija osallistui kehitysprojekteihin erilaisten konsultointiroolien kautta ansiotyönsä ohella. Case-yrityksiä käytettiin ensisijaisesti instrumenttina konstruktion rakentamiseen, mutta tutkimuksen loppuvaiheessa case-yritysten suorituskyvyn johtamisen tilaa myös arvioitiin konstruktioon perustuen. Väitöstutkimuksessa suorituskyvyn johtamisen havaittiin rakentuvan viiden pääasiallisen komponentin ympärille, jotka jaetaan edelleen kukin kolmeen alikomponenttiin. Pää- ja alikomponenttien lisäksi väitöstutkimuksessa tunnistettiin neljä tukikomponenttia, jotka ovat yhteisiä kaikille pääkomponenteille. Suorituskyvyn johtamisen kokonaisuutta voidaan siis havainnollistaa ja arvioida useasta eri näkökulmasta. Suorituskyvyn johtamisen kehittymistä väitöstutkimuksessa kuvattiin viisiportaisen asteikon avulla, joka perustuu laatujohtamisesta sekä ohjelmistotuotannosta tuttuun prosessien kypsyysmalliin. Käytännönläheisten tutkimustulosten lisäksi väitöstutkimus pyrkii jäsentämään ja määrittelemään aihealueen doktriinia ja asemoimaan suorituskyvyn johtamisen suhteessa muihin aihealueen lähikäsitteisiin. Tutkimus pyrkii myös vahvistamaan aihealueen jo olemassa olevaa teoreettista viitekehystä ja kasvattamaan uudehkon tutkimusalueen ymmärrystä.