Käyttöliittymän ristikehitys

Abstract

Sulautetuissa järjestelmissä käytettävien muistien, näyttöjen ja prosessorien hintojen aleneminen on mahdollistanut graafisen käyttöliittymän lisäämisen yhä useampiin ja erilaisempiin sulautettuihin järjestelmiin. Siitä huolimatta sulautetut järjestelmät ovat usein laitteistoresursseiltaan rajallisia. Työssä kehitettiin käyttöliittymäprototyyppi kohdeyrityksen tuotekehitysprojektin yhteydessä. Käyttöliittymä kehitettiin Linux-pohjaiseen sulautettuun järjestelmään. Linuxin käyttöliittymästandardiksi muodostunut X-ikkunointijärjestelmä on resurssivaatimuksiltaan usein liian raskas sulautettuihin järjestelmiin. Sen takia sille on kehitetty useita korvaavia vaihtoehtoja, joiden tavoitteena on ollut tehokkuus ja erityisesti vähäinen muistin tarve. Yksi suosituista vaihtoehdoista on Nano-X-ikkunointijärjestelmä, aikaisemmalta nimeltään Microwindows. Käyttöliittymäproto-tyypin kehityksessä käytettiin Nano-X-ikkunointijärjestelmää ja Nano-X:lle kehitettyä Nxlib-kirjastoa sekä käyttöliittymäkomponenttikirjastoa FLTK. Käyttöliittymän kehitys voitiin aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaisen laitteiston valmistumista, koska FLTK:n avulla kehitetty sovellus toimii oletetusti samalla tavalla X-ikkunointiympäristössä ja Nano-X-ikkunointiympäristössä, johon on lisätty Nxlib-kirjasto. Työssä analysoitiin käytettyjen sovellusten toimivuutta käyttöliittymän ristikehityksen eri vaiheissa käyttöliittymän luomisesta kehitysympäristössä ristikäännökseen ja lopullisen prototyypin toimintaan. Ristikehityksellä ja -kääntämisellä tarkoitetaan ohjelman kirjoittamista ja kääntämistä toisella koneella jonka jälkeen ohjelma siirretään ajettavaksi lopulliseen käyttöympäristöön. Käyttöliittymäprototyypin ohjelmointi kehitysympäristössä onnistuu hyvin FLTK:n mukana tulevan käyttöliittymäeditorin, FLUIDin avulla tai yksinkertaisella tekstieditorilla. Sovellusten ristikäännösprosessia helpottaa Scratchbox-ristikäännösympäristön käyttö. Linuxin ja avoimen lähdekoodin mahdollisiksi huonoiksi puoliksi mainitaan usein dokumentaation puute, sovellusten keskeneräisyys ja yhteensopimattomuus laitteiston kanssa. Nämä ongelmat esiintyivät myös tässä työssä. Linuxin ja avoimen lähdekoodin hyviksi puoliksi määritellään usein juuri avoin lähdekoodi ja aktiivinen, osaava sekä avulias kehitysyhteisö.