Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services

Abstract

This dissertation intends to increase the understanding of knowledge-intensive services, which are a sector of growing significance, and business networks, which is a form of organizing that is growing as companies outsource their operations. In this dissertation, the research problem is to find how the characteristics of knowledge-intensive business services affect to the competitive advantage gained in a business network. The research problem is solved by conceptual analysis and an empirical study consisting of three case studies based on interviews. In conceptual analysis the sources of competitive advantage were first sought. They were then reflected to the business network framework. Potential sources of competitive advantage were sought in the transaction cost theory, resource-based view, knowledge-based view and social capital view literature streams. In the study, six sources of competitive advantage that can be gained in a network were identified. The literature on knowledge-intensive business services was then reviewed in order to determine the characteristics of knowledge-intensive business services that affect the potential to gain each source of competitive advantage in a business network. The origins of the characteristics were traced to spring from two dimensions: the level of standardization of service transactions and the degree of tacitness of the knowledge transferred in those transactions. With those dimensions a two dimensional matrix was formed, consisting of four possible types of networks with assumptions about the potential competitive advantage of each type of network. Case studies were classified within this matrix, and the intention of the empirical study was to increase the understanding on the interdependences between knowledge-intensive service transaction dimensions and the competitive advantages gained. Assumed interdependencies were mostly found in the case studies, but empirical studies also brought some new interdependencies, like the one between tacitness and standardization. Attempts to increase standardization are taken to make the service business more like manufacturing. Service standardization in a KIBS situation would also mean objectivation of knowledge in order to build standard interfaces and processes. In networks with a low degree of standardization the companies should adapt to each other and create relation-specific investments, facilitate the flow of knowledge and provide social credentials. In networks with high standardization, companies should specialize, use networks to search for and access new knowledge and resources and objectivate knowledge. Purchasing knowledge-intensive business services with high level of tacitness in transaction requires overlapping competences, adaptations and trust, and thus accessing new knowledge or knowledge and resources outside of closure, is difficult. In networks, where transactions have a high degree of tacitness, companies need to adapt to each other, create relation-specific investments and thus increase performance. They also need to facilitate the flow of knowledge to create trust, and provide social credentials. Companies cannot specialize to the extent that they avoid all overlap, and accessing really new knowledge is also difficult. Companies can however facilitate the flow of knowledge, and by objectivating knowledge, they can decrease the level of tacitness.

Palvelut, ja erityisesti tietointensiiviset liike-elämän palvelut, ovat kasvavassa roolissa yhteiskunnassamme. Liike-elämän palveluiden kasvu aiheuttaa sen, että yhä useampi yritys toimii useissa erilaisissa verkostoissa, koska ne muodostavat liiketoimintasuhteita ulkoistaessaan palveluitaan. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kilpailuedun lähteitä verkostoista voidaan saada, ja miten tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ominaisuudet vaikuttavat tähän kilpailuedun lähteiden saatavuuteen. Tutkimusongelmaan vastataan käsiteanalyysin ja kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa aineisto on kerätty haastattelemalla. Käsiteanalyysissa selvitettiin ensin potentiaalisia kilpailuedun lähteitä. Kilpailuedun lähteet sovitettiin sitten liiketoimintaverkostojen viitekehykseen. Kilpailuedun lähteitä selittävinä teorioina käytettiin transaktiokustannusteoriaa, resurssipohjaista näkökulmaa, tietopohjaista näkökulmaa ja sosiaalisen pääoman näkökulmaa. Kuusi tapaa saada verkostosta kilpailuetua tunnistettiin. Seuraavaksi kirjallisuuden perusteella määriteltiin, mitkä ominaisuudet ovat tyypillisiä tietointensiivisille liike-elämän palveluille, ja mitkä näistä ominaisuuksista vaikuttavat siihen, mitä kilpailuedun lähteitä niiden verkostoista voidaan saada. Tuloksena löydettiin kaksi vaikuttavaa dimensiota: tiedon hiljaisuuden aste ja palvelun standardoinnin aste. Näiden dimensioiden pohjalta muodostettiin nelikenttä, jossa esitellään neljä eri tyyppistä verkostoa, ja teoriasta nostetut oletukset siitä, mitä kilpailuedun lähteitä verkostosta voidaan saada. Tapaustutkimukset luokiteltiin nelikentän perusteella ja tapaustutkimusten avulla kasvatetaan ymmärrystä siitä, miten dimensiot vaikuttavat verkostosta saatavaan kilpailuetuun. Tapaustutkimuksessa suurin osa löydöksistä oli sen mukaisia mitä teoreettisen viitekehyksen perusteella oletettiin. Empiirinen tutkimus nosti kuitenkin esiin myös uusia riippuvuussuhteita, kuten tiedon hiljaisuuden ja standardoinnin välillä. Standardoinnin astetta pyritään kasvattamaan, jotta palvelun transaktio muistuttaisi enemmän tuotteen transaktiota. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden standardointi vaatii kuitenkin useissa tilanteissa tiedon hiljaisuuden vähentämistä, jotta rajapinnat tai prosessit voidaan standardoida. Verkostoissa, joissa on alhainen standardoinnin aste, yritysten kannattaa sopeutua toisiinsa, panostaa suhteisiin, helpottaa tiedonkulkua ja käyttää suosituksia. Korkea standardointi mahdollistaa erikoistumisen ja verkoston käyttämisen uuden tiedon ja resurssien löytämiseen. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ostaminen silloin kun transaktiossa siirretään tai luodaan hiljaista tietoa vaatii päällekkäistä osaamista, prosessien sopeuttamista ja luottamusta, ja tällaiset suhteet ovat tavallisesti redundantteja siinä mielessä, että ne eivät ole rakenteellisten aukkojen yli. Rakenteellisia aukkoja taas pidetään tärkeinä uuden tiedon saamisen kannalta, joten tiedon hiljaisuus hankaloittaa aidosti uuden tiedon tavoittamista. Tiedon hiljaisuus aiheuttaa sen, että yritykset eivät voi erikoistua siten, että niiden osaamisessa ei olisi päällekkäisyyttä. Yritykset voivat kuitenkin edistää tiedon kulkua verkostossa luodakseen luottamusta ja siten nostaen koko verkoston suorituskykyä. Myös tiedon hiljaisuuden asteen vähentämisessä on suuri potentiaali verkoston suorituskyvyn parantamisen kannalta.