|
Abstract:
|
Kaupunkialueella sijaitsee paljon nykyisiä yhdyskuntateknisiä laitteita, jotka ovat osittain hyvin vanhoja. Tämän työn tavoitteena oli koota nykyiset lähtötiedot Tampereen ratapiha-alueelta. Lähtötiedot kerättiin Tampereen kaupungilta, Tampereen Vedeltä, Tampereen Sähkölaitokselta ja kaupunginarkistosta. Lähtötietoaineisto koottiin yhteen numeeriseksi aineistoksi, analysoitiin ja vietiin koordinointimalliin Virtual Map -ohjelmistolla.
Nykyinen käytäntö oli haasteellinen; lähtötietoaineistoa saatiin osittain dwg-tiedostoina ja osittain hankittiin vanhoja suunnitelmia. Dwg-tiedostojen sijaintitieto ei ollut tarkkaa tai se puuttui korkeuden osalta ja se piti tarkastaa. Korkeustiedon etsiminen vanhoista suunnitelmista oli työlästä. Vanhojen suunnitelmien koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät muutettiin vastaamaan uusia Tampereella käytössä olevia kansallisia järjestelmiä EUREF-FIN –koordinaatistoa ja N2000-korkeusjärjestelmää. Yhtenäiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät tulevat helpottamaan numeeristen aineistojen yhteiskäyttöä.
Lähtötietojen nimeämiskäytännöt vaihtelevat myös suuresti. Tämän vuoksi yhtenäisen rakennusnimikkeistön käyttöönotto nykyisissä rakenteissa tulisi vähentämään epäselvyyksiä ja nimeämisiin liittyviä kirjavia käytäntöjä. Lähtötietojen nimeämisessä tulisi käyttää InfraRYL 2006 rakennus- ja hankeosanimikkeistöä. Liitteenä olevassa "Yhdistelmämallin lähtötieto-ohjeessa", mitä tullaan päivittämään, on esitetty eri lähtötietojen määritykset, laatuvaatimukset, hankinta ja luovutus. Ohjeessa on esitetty eri mallityyppejä sekä niihin liittyvien tiedostojen ja objektien nimeämiskäytännöt.
Infran suunnittelun ja rakentamisen pilot-kohteissa on jo ollut käytössä tietomalleja. Tietomallien sisällöt tulee määritellä selkeästi ja yksiselitteisesti, koska ne asettavat myös vaatimuksia nykyisien lähtötietojen tasolle, laadulle ja tarkkuudelle. Jos nykyisistä lähtötiedoista on kerätty lähtötietomalli, voidaan se liittää osaksi suunnittelun ja rakentamiseen tietomalleja.
Lähtötietojen InfraBIM-mallilla voidaan havainnollistaa nykytilannetta hankkeen esisuunnitteluvaiheessa. Laitteet ja rakenteet mallinnetaan suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin saadaan selkeämpi kuva hankkeen välillisistä vaikutuksista nykyisiin laitteisiin sekä niiden mahdollisiin siirto- ja muutostöihin. Tulevaisuudessa mallinnetut lähtötiedot voidaan viedä osaksi infrarakentamisen koneohjausmallia. |