Asuintalojen yhteiskäyttötilat ja kotitalouspalveluiden käyttö. Asumista ja hyvinvointia tukevat alueelliset palvelumallit -hankkeen asukaskyselyn (2011) tuloksia

Abstract

Osana tutkimushanketta ”Asumista ja hyvinvointia tukevat alueelliset palvelumallit – Verkostomaiset toimintamallit asuinalueiden palvelurakenteen kehittämisessä” (ALMA) tehtiin asukaskysely, johon vastasi 807 henkeä. Osana kyselyä selvitettiin mitä yhteiskäyttötiloja vastaajilla oli käytössä nykyisessä talossa tai yhtiössä ja mitä yhteiskäyttötiloja he toivoisivat nykyisten lisäksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kotitalouspalveluiden käyttöä, maksuhalukkuutta palveluista sekä kiinnostusta käyttää palveluja tulevaisuudessa.

Kyselyyn vastanneella 807 henkilöllä oli usein käytössä yhtä useampia yhteiskäyttötiloja nykyisessä talossa tai yhtiössä. Yleisimpiä yhteiskäyttötiloja olivat piha-alue, jolla on puita ja kasveja, lukittava asuntokohtainen varasto, pysäköintialue, sauna, pesutupa ja pyykinkuivaustila. Kerrostaloissa asuvilla vastaajilla oli useammin käytössä lähes kaikkia kysyttyjä yhteiskäyttötiloja. Osana kyselyä tiedusteltiin mitä asukkaille yhteisiä tiloja vastaajat haluaisivat taloon tai yhtiöön. Suosituin toivottu yhteiskäyttötila oli kokous-, kerho- tai askartelutila. Yhteisen tekemisen tilaa toivoivat useammin omistusasunnossa asuvat vastaajat, miehet sekä vastaajat, jotka asuivat taloudessa jossa oli lapsia. Kerrostaloissa asuvista itse omistamassa asunnossa asuvista 36 % ja vuokralla asuvista vastaajista 20 % toivoi käyttöön kerho-, kokous- tai askartelutilaa.

Yhteiskäyttöiset saunat eivät olleet kovin suosittuja, vaikka merkittävä osa kerrostaloissa asuvista vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä väitteen ”asuntokohtaisista saunoista pitää luopua” kanssa. Vähäiset toiveet yhteiskäyttöisistä saunoista voivat johtua siitä, että suurella osalla vastaajista saattaa olla oma sauna käytössä nykyisessä asunnossa. Hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset asunnot eivät ole riittävän ympäristöystävällisiä. Kolme neljäsosaa vastaajista oli vähintään hieman samaa mieltä väitteen ”kodin tulee kaikkien ratkaisujen osalta olla ympäristöystävällinen” kanssa. Vastaajien ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan näkynyt merkittävästi toiveena talo- tai yhtiökohtaisesta kierrätyspisteestä, jota toivoi noin 15 % kaikista vastaajista.

Vastaajat käyttivät kotitalouspalveluja melko vähän. Yleisimmin käytettyjä kotitalouspalveluja olivat siivous ja kotiin toimitettavat lämpimät ateriat. Siivouspalvelua käyttivät useammin suurituloiset vastaajat. Tulojen vaikutus oli samankaltainen kaikkiin muihin paitsi hyvinvointi- ja terveyspalveluihin, joita vastaajat käyttivät yhtä paljon kaikissa tuloluokissa.

Vastaajat olivat erittäin kiinnostuneita käyttämään kotitalouspalveluja tulevaisuudessa, noin kymmenen vuoden päästä. Myös maksuhalukkuus palveluista oli melko korkea, joten kyselyn perusteella voi olettaa, että kotitalouspalvelujen käyttö tulee lisääntymään seuraavina vuosina. Kotitalouspalveluja tarjoavilla yrityksillä on kuitenkin haasteita, sillä viidesosa vastaajista ei välttämättä uskalla päästää kotitalouspalvelujen tarjoajaa kotiinsa, 31 % vastaajista piti kotitalouspalveluja liian kalliina ja 29 % uskoi, että ihmiset eivät tiedä riittävästi kotiin tarjolla olevista palveluista. 80 % vastaajista haluaa tilata kotitalouspalvelut itse, kun 17 % haluaisi käyttää palveluasiahenkilöä, joka hoitaa palvelujen tilaamisen.