|
Abstract:
|
Diplomityö käsittelee tyyppi- ja pakettitalotuotantoa Suomessa historian, nykypäivän ja tulevaisuuden näkökulmista. Yleispätevät, helpot ja kohtuuhintaiset tyyppiratkaisut ovat tarjonneet suomalaisille mahdollisuuden laadukkaaseen asumiseen vaikeina aikoina. Helposti hankittaville pientaloille on edelleen kysyntää. Kuitenkaan kahta täysin samanlaista tonttia ei ole, eikä liioin kahta täysin samanlaista asukasta. Kun pakettitaloista suurin osa on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman monen tarpeisiin, on vaarana, etteivät talot vastaa täysin kenenkään tarpeisiin. Työssä pohditaan, miten valmisratkaisut voisi saada mahdollisimman hyvin joustamaan yksilöllisiin asumistarpeisiin.
Väljä pientaloasuminen on ristiriidassa kestävän rakentamisen periaatteiden kanssa, jos se sijoittuu kauas työpaikoista, palveluista ja on joukkoliikenteen ulottumattomissa. Pientaloasumista voidaan kuitenkin toteuttaa myös kestävällä tavalla. Tiiviillä ja kaupunkimaisella pientaloasumisella on monessa Euroopan maassa pitkät perinteet. Suomessa se on mahdollisesti läpimurron partaalla. Tiiviiseen kaupunkirakenteen tyyppipientalojen kehittäminen on ajankohtainen haaste.
Yhteiskuntamme on jatkuvassa muutoksessa. Koska asuntokanta uusiutuu verrattain hitaasti, on asuntosuunnittelijan oltava vahvasti kiinni nykyhetkessä ja pyrittävä myös näkemään tulevaisuuteen. Asumiseen vaikuttavia muutostekijöitä jäljitettäessä on tarkasteltava monia muuttujia, kuten ikärakennetta, perhemuotojen ja kokojen muutoksia, työnteon ja vapaa-ajan käytön muutoksia ja varallisuuden jakautumista, eriytyviä elämäntapoja ja lisääntyvää monikulttuurisuutta. Yhdyskuntarakenteen muutokset, kuten edelleen jatkuva kaupungistuminen on myös huomioitava. Asuntorakentamisen tulisi olla ekologisesti kestävää ja tukea myös asukkaiden kestävää elämäntapaa. Työ kartoittaa tyyppitalolle luontevia keinoja vastata näiden ilmiöiden synnyttämiin asumisen kehitystarpeisiin. |