Turvelentotuhkan soveltuvuus tien päällysrakenteeseen

Abstract

Suomessa polttoturvetta käytetään useassa voimalaitoksessa. Turpeen polton yhteydessä syntyy huomattava määrä lentotuhkaa ja tämän vuoksi lentotuhkalle on etsitty hyödyllistä käyttöä. Samalla voitaisiin säästää hupenevia sora- ja hiekkavaroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin turvelentotuhkan kelpoisuutta asfalttipäällysteiden täytejauheeksi sekä eri sideaineilla stabiloituna kelpoisuutta tien päällysrakenteisiin. Vertailun vuoksi tutkittiin kivihiililentotuhkan soveltuvuutta edellä mainittuihin kohteisiin. Turvelentotuhkan soveltuvuutta asfalttipäällysteiden täytejauheeksi kartoitettiin tutkimalla sen ominaisuuksia mm. raekokoa, rakeisuutta, raemuotoa ja mineraalikoostumusta. Saatujen tulosten perusteella turvelentotuhka käynee täytejauheeksi. Turvelentotuhkan kelpoisuutta täytejauheeksi tutkittiin myös asfalttimassan ja mastiksin avulla. Marshall-kokeessa turvelentotuhkan ollessa täytejauheena saatiin riittävän suuria lujuuksia. Kuitenkin turvelentotuhka täytejauheena ollessaan vaatii enemmän sideainetta kuin muut täytejauheet ja tämä tehnee turvelentotuhkan käytön taloudellisesti kannattamattomaksi. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös kulutus- ja venymäkokeella. Turvelentotuhkan kelpoisuutta stabiloituna tienpäällysrakenteisiin tutkittiin puristuslujuus- ja CBR-kokeen avulla. Sideaineena käytettiin sementtiä, kalkkia, kipsikalkkia ja masuunikuonaa. Saadut puristuslujuudet jäivät selvästi alle vaadittavien lujuuksien. Samoin turvelentotuhkakappaleiden CBR-arvot olivat huomattavasti alhaisempia kuin vastaavat kivihiililentotuhkakappaleiden arvot. Turvelentotuhkaa stabiloituna voitaisiin käyttää viemärikaivannoissa, siirtymäkiilarakenteissa, erilaisten kaivantojen täytössä ja joissakin penkereissä. /Kir10