Kirjasto - Tampereen teknillinen yliopisto

Pylväskiertonosturituotannon uusiminen

Näytä kaikki kuvailutiedot

Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja.

URN: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907103129
Nimeke: Pylväskiertonosturituotannon uusiminen
Tekijä: Ahola, Harri
Julkaisun tyyppi: Diplomityö
Julkaisuaika: 1986
Yliopisto: Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tiedekunta: Konetekniikan osasto
Laitos: Konepajatekniikan laitos
Tiivistelmä: Pylväskiertonosturi on työpaikkanosturi, jonka kuorma-alue vaihtelee 100 kg:sta noin 8000 kg:aan. Tyypillisin käyttökohde on työkappaleen nosto ja asettelu koneeseen, esimerkiksi sorviin. Pylväskiertonosturituotanto kohdeyrityksen Urjalan tehtaalla on aikaisemman tuotekehitystyön tuloksena jaettu kahteen osaan. Näistä toisen, pienoisnosturijärjestelmän, tuotannonkehitystyö on saatu valmiiksi. Tämän työn tarkoituksena oli uusia raskaan sarjan pylväskiertonosturituotanto. Syynä uusimistarpeelle olivat liian korkeat tuotantokustannukset, jotka aiheutuivat tuotantomenetelmien ja tuotteen yhteensopimattomuudesta. Tulokseen pyrittiin sekä valmistusystävällisellä suunnittelulla ja tämän seurauksena konstruktiomuutoksilla että tuotantotilojen ja menetelmien parantamisella. Nosturin pylväs muutettiin poikkileikkaukseltaan kahdeksankulmaisesta pyöreäksi, jolloin siihen kohdistuvien työvaiheiden mekanisointimahdollisuus kasvoi oleellisesti. Myös hankintahinta aleni huomattavasti. Nosturin puomin kääntökoneistossa lisättiin yhtymän omien standardikomponenttien käyttöä ja yksinkertaistettiin kääntökoneiston kiinnitysmenetelmää. Myös muiden osien modularisointia lisättiin, jolloin yksittäisen nosturin suunnittelutyö pienenee. Tuotantotiloissa tehtiin layout-muutos ja hankittiin uusia laitteita paremman menetelmätason saavuttamiseksi. Diplomityön tekoaikana valmistettiin jo yksi uudenlainen pylväskiertonosturi, jonka pohjalta kyettiin vertaamaan vanhaa ja uutta tuotantoa. Tämän perusteella työtunnit putosivat 35 % ja tuotteen kokonaiskustannukset noin 25 %. Kun jatkossa suoritetaan työaikatutkimus ja saadaan uusista menetelmistä opetteluajan jälkeen täysi hyöty, voidaan ainakin 30 % kustannussäästöä pitää realistisena tuloksena. /Kir09


Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot

Hae DPubista


Tarkennettu haku

Selaa viitteitä

Omat tiedot

Tilastot