|
Abstract:
|
Tiukentuneen jätelainsäädännön myötä ovat myös biohajoavan jätteen käsittelyn vaatimukset tarkentuneet. Lakien myötä on jätejakeet eroteltu entistä tarkemmin toisistaan, minkä seurauksena myös biohajoavan jätteen määrät ovat kasvaneet. Pääajatuksena on, että kaikki suoraan materiaalina kierrätykseen kelpaamaton biohajoava jäte tulisi käsitellä niin, että käsittelystä koituisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristöön. Kompostoituminen, eli lahoaminen, on luonnossa normaalisti tapahtuva prosessi. Ohjaamattomana tapahtuma se on hidas, eikä näin ollen kykene täyttämään yhteiskuntien tarpeita sellaisenaan. Prosessinopeuteen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen on pyritty kehittämään erilaisia tekniikoita, jotta kasvavaan käsittelytarpeeseen riittäisi resursseja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä verran lisäaineen käytöllä voitaisiin nopeuttaa kompostoitumisprosessin alkuvaihetta vähentämällä kompostoinnin alkuvaiheelle tyypillistä happamoitumista. Samalla haluttiin selvittää, minkälainen vaikutus kyseisellä lisäaineella olisi myös kompostoitumisessa syntyviin hajua muodostaviin yhdisteisiin. Kompostoitumisprosessia voidaan seurata monilla erilaisilla kokeilla, joista tähän tutkimukseen valikoituivat helposti toistettavat lämpötilan, happipitoisuuden ja pH-arvon säännölliset mittaukset, sekä määräviikoilla tapahtuneet näytteenotot. Koostenäytteistä selvitettiin laboratoriossa näytteiden kosteusprosentit ja hehkutushäviöt. Mittaustulokset taulukoitiin yhdessä ulkolämpötilojen ja sadekäyrien kanssa. Tuloksia tarkasteltiin myös yhdistelemällä tietoja eri ajanjaksoilta ja rinnastamalla vertailuaumojen tuloksia toisiinsa. |