PAH-yhdisteillä pilaantuneen maan käsittely maanpesulla, kemiallisella hapetuksella ja biologisella käsittelyllä

Abstract

Työssä tutkittiin polyaromaattisilla hiilivedyillä (PAH) saastuneen maan puhdistusta. Kokeissa käytetyt maat olivat ratapölkkyjen kyllästämölueelta. Kyllästysaineissa on PAH-yhdisteitä sisältävää kreosiittia. Tutkittavina olivat maanpesu, otsonointi, otsoni/vetyperoksidi-käsittely, Fenton-käsittely ja biologinen hajottaminen. Orgaanisella aineella on suuri vaikutus kontaminantin bioaktiivisuuteen, pysyvyyteen ja biohajoavuuteen maassa. Tämä havaittiin myös suoritetuissa kokeissa. Kun maassa oli paljon orgaanista ainetta, se kulutti syötettyä hapetinta ja itse PAH-yhdisteiden hapettuminen oli vähäisempää. Laboratoriokokeiden tulokset vaihtelivat riippuen käytetystä puhdistusmenetelmästä. Maanpesussa parhaimmillaan 10% maan PAH-yhdisteistä siirtyi vesifaasiin. Otsonointikokeissa ei PAH-yhdisteiden hajoamista havaittu ja vetyperoksidin lisäys otsonoinnissa lisäsi hajoamista vain vähäisessä määrin. Hapetukseen perustuva Fenton-käsittely osoittautui tutkituista menetelmistä tehokkaimmaksi. PAH-yhdisteitä hajosi 24 tunnissa yli 90%. Biologisella käsittelyllä saatiin viikossa hajotettu PAH-yhdisteitä 10-40%. Lopuksi yhdistettiin kaksi lupaavinta menetelmää, Fenton-käsitely ja biologinen hajotus. Yhdistäminen ei onnistunut johtuen lähinnä liian alhaisesta pH:sta. Biologista hajoamista ei tapahtunut. /Kir10