|
Abstract:
|
Jyväskylän pintavesilaitoksen veden laatuongelmat johtuvat raakavedessä olevista ja puhdistusprosessissa syntyvistä tekijöistä. Ne ovat raakavedessä mangaani, lämpötila, alkaliteetti ja planktonkasvusto sekä puhdistusprosessissa alumiinijäännös ja orgaaniset klooriyhdisteet. Niiden lisäksi laitoksen epätasainen käyttö aiheuttaa hankaluuksia. Edellä mainitut tekijät aiheuttavat vesijohtoverkostossa maku- ja hajuongelmia sekä korroosiota. Veden laadun parantamiseksi suoritettiin seuraavanlaisia kokeiluja: kaliumpermanganaattikokeilu, veden alkaliteetin nosto hiilidioksidia käyttäen, mangaanin poisto Tuomiojärveä ilmastamalla, alumiinijäännöksen pienentäminen ja pH:n vaihtelujen tasaaminen. Nykyisin desinfiointiin käytetään klooria. Se aiheuttaa maku- ja hajuhaittojen lisäksi orgaanisten klooriyhdisteiden syntymisen. Kaliumpermanganaattikokeilulla pyrittiin veden maun ja hajun parantamiseen sekä kloorin käytön vähentämiseen, etenkin kesäaikaan. Kokeilulla ei kuitenkaan saatu toivottuja tuloksia ja siksi kaliumpermanganaatin käyttö ei ole kannattavaa. Kloorin sijasta ehkä olisikin järkevää siirtyä klooridioksidiin. Klooridioksidin käyttöönotto edellyttää kuitenkin sen soveltuvuuden selvittämistä. Korroosion vähentäminen vesijohtoverkostossa edellyttää veden laadun saamista niin stabiiliksi, että se ei muutu verkostossa. Samoin se ei saa sisältää sellaisia aineita tai yhdisteitä, jotka lisäävät korroosiota. Pintavesilaitoksella se edellyttää puhtaan veden mangaanipitoisuuden alentamista ainakin alle 0,1 mk/1. Se voidaan toteuttaa Tuomiojärven ilmastuksen avulla. Kokeiluissa mukana ollut ilmastin ei ilmeisesti pysty kesällä poistamaan mangaanihaittaa. Toisena mahdollisuutena mangaanin vähentämisessä olisi vedenottokorkeuden muuttaminen. Kesällä raakavesi voitaisiin ottaa alusvedestä, jossa tuolloin happipitoisuus ei laskisi ja mangaanipitoisuus nousisi niin nopeasti kuin normaalisti, kun raakavesi otetaan välivedestä. Samoin raakavesi olisi viileämpää ja planktonkasvuston haitta ei olisi niin suuri. Mikäli kerrostuneisuus puretaan ilmastuksen avulla, raakaveden ottokorkeudella ei ole merkitystä. Raakaveden ottokorkeuden muuttaminen edellyttää tarvittavan laitteiston hankkimista. Korroosion estämisen kannalta alkaliteetti on pidettävä yli 0,6 m val/l ja pH 8,3 - 9,0 välillä sekä niiden tulisi olla mahdollisimman tasaisia. Siksi laitosta tulisi käyttää siten, että tehoa muutettaisiin enintään kaksi kertaa vuorokaudessa (iso ja pieni teho). Alkaliteetin nosto hiilidioksidia käyttäen ei sanottavasti ole vielä pienentänyt rautapitoisuuden lisääntymistä verkostossa, koska alkaliteetti on pidetty liian alhaisella tasolla. Hiilidioksidin käyttö on kuitenkin parantanut puhdistustulosta. Lähtevän veden pH:n säätöä tulisi parantaa kemikaliointialtaiden toimintaa tehostamalla. Mikäli kokeilujen aikana ilmenneiden häiriöiden poistaminen ei tasaa tarpeeksi pH:ta, tulisi hankkia uusi pH-säätösysteemi kalkkiveden tarkkuussyöttöä varten. PH:n tarkkuussäätö toteutettaisiin juuri ennen puhtaan veden pumppausta kulutukseen. Puhdistustuloksen tehokkuutta kuvaavat alumiinijäännös ja KMno4-kulutus. Maku- ja hajuhaittojen korostumisen ehkäisemiseksi verkostossa tulisi puhtaan veden KMno4-kulutus kesällä saada mahdollisimman pieneksi. Talvella taas alumiinijäännös olisi hyvä saada alle 0,2 mg/l kuparisten käyttövesilaitteiden korroosion vähentämiseksi. Kokeilujen perusteella alumiinijäännös saadaan paremmin pienennettyä alumiinisulfaatin syöttöä lisäämällä kuin saostus-pH:ta nostamalla. Kylmän veden aikaan voidaan myös nostaa alku-pH:ta, mikä alumiinijäännöksen pienentymisen lisäksi helpottaa jälkikalkin liuotusta. Maku- ja hajuongelmat sekä korroosion aiheuttamat haitat kytkeytyvät toisiinsa. Korroosion vähentyminen parantaa veden laatua ja siten myös vähentää maku- ja hajuongelmia. Laitoksen automatiikan ja alasäiliötilavuuden lisääminen myös edesauttaisivat ongelmien poistamista. Samoin tulisi kiinnittää suurempi huomio veden laadun seurantaan, jonka avulla voitaisiin esiin tulevien ongelmien alkuperä saada selville ja ennakoida veden laadun muuttumista sekä puhtaassa vedessä että raakavedessä. /Kir10 |