Ajoneuvovalaisimien tiiveystestausmenetelmien vertailu ja kehitys

Abstract

Diplomityössä oli tavoitteena selvittää ajoneuvovalaisimien tiiveysvaatimukset ja kehittää käytettävien tiiveystestausparametrien määrittelemiseksi olevia menetelmiä sarjatuotannossa. Kohdeyritys valmistaa laadukkaita ajoneuvovalaisimia ja tuotekehityksellä varmistetaan jatkuva korkea laatu. Konsernilla on käytössään omat vaatimukset ympäristötesteille ja tiiveydelle. Työssä määritettiin yhteys tuotannon tiiveystestauksen ja yrityksen omien tiiveyskriteerien välille. Tarkoituksena oli selvittää laboratorion ympäristötestien avulla riittävä tiiveystestaus ajoneuvovalaisimille sarjatuotannossa. Samalla tiiveystestauslaitteiden toimivuutta pyrittiin kehittämään. Työ käsitteli led-toimisten ajoneuvovalojen testausta. Ne rakentuvat ruiskuvaletusta rungosta ja linssistä sekä elektroniikkakomponenteista valon lähteenä. Elektroniikkakomponentit on suojattava ylimääräiseltä kosteudelta, joka voi päästä lyhtyihin vuotokohdista. Vuotokohta sijaitsee yleensä lyhdyn osien liitoskohdissa eikä ole silmämääräisesti havaittavissa. Kohdeyrityksen normit sisältävät ajo- ja signaalivalojen testit ja vaatimukset, jotka tuotteiden tulee täyttää. Normissa lyhdyt jaetaan kymmeneen vaatimusluokkaan, joiden perusteella tuotekehitysvaiheessa tehdään eritasoisia tiiveystestejä. Tuotannossa tiiveys tarkastetaan paineen muutosta mittaamalla. Tuote ylipaineistetaan. Tuotteen vuotaessa paine pyrkii tasoittumaan ympärillä olevan ilmanpaineen kanssa. Tietyllä paineella testattaessa on tietty sallittu vuotoarvo. Vuotoarvo on tietyssä ajassa tapahtuva kaasun ulosvirtauksen määrä, johon vaikuttaa testattavan kappaleen tilavuus. Vertailutesteihin valittiin neljä erilaista ajoneuvovaloryhmää. Kaikkien lyhtyjen tiiveys testattiin kahdella tiiveyden testauslaitteella usealla eri testauspaineella. Laitteista saatuja vuotoarvoja verrattiin keskenään. Tiiveyden todentamiseksi lyhdyt testattiin vielä laboratorion lämpökylpytestillä. Ajoneuvovaloryhmille saatiin testien perusteella määritettyä sallitut vuotoarvojen rajat tuotannon testauksessa. Samalla huomattiin, että tiiveyden testauslaitteen asetusarvot ja hyväksymisrajat ovat lyhtykohtaiset.