Kiertoliittymät ja niiden välityskyky

Abstract

Kiertoliittymien käyttö on Suomessa ollut hyvin vähäistä. Muissa maissa niiden käyttö on selvästi yleistynyt ja saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut käytännön suunnittelutyössä todettu tiedontarve kiertoliittymien ominaisuuksista. Tutkimuksessa on kartoitettu kiertoliittymien käyttöä, suunnittelua, liikenneturvallisuutta ja liikenteen välityskykyä. Tarkasteltaviksi maiksi on valittu Iso-Britannia, Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi. Kiertoliittymien käyttö- ja suunnitteluperiaatteet sekä liikenneturvallisuudesta saadut tulokset on kartoitettu kirjallisuudesta ja haastatteluilla. Kiertoliittymät toimivat hyvin ja joustavasti, kun etuajo-oikeus annetaan kiertävälle liikennevirralle. Tätä etuajo-oikeussääntöä käytettäessä liittymä ei suurillakaan liikennevirroilla tukkeudu. Suomi ja Norja poikkeavat muista tarkastelluista maista siinä, että kaikissa kiertoliittymissä ei ole kiertävän liikenteen etuajo-oikeus vielä voimassa. Kiertoliittymien suunnittelussa pyritään tiiviisiin ratkaisuihin. Tällöin ajomatka kiertoympyrässä on lyhyt. Liikenteenvälityskykyä on tutkittu kahdessa kiertoliittymätyypissä neljällä eri laskentamallilla. Tutkitut liittymät ovat käsikirjan ARGUS tyyppiliittymiä. Liikenteenvälityskyvyn laskentamalleista tutkittiin norjalaista ja tanskalaista käsinlaskentamallia sekä ohjelmia ARCADY2 ja CAPCAL. /Kir11