Työ- ja suojavaatetuksen lämmöneristävyys -mittausmenetelmät

Abstract

Vaatetuksen tärkein tehtävä on suojella ihmistä ympäristöltä ja helpottaa elimistön säätelyjärjestelmää lämpötasapainon ylläpidossa. Vaatteen lämpimyyteen eli lämmöneristyskykyyn kankaan kuitusisällöllä on vähäinen merkitys, se on ensi sijassa riippuvainen kankaan ja vaatetuksen sisäänsä sulkeman ilman määrästä. Vaatetuksen lämmöneristävyyden yksikkönä käytetään yleisimmin ns. clo-arvoa. 1 clo vastaa normaalia miehen sisävaatetusta. Clo-arvo voidaan määrittää lämpönukella, käyttökokein tai arvioimalla. Työn kirjallisuusosassa on esitetty menetelmiä vaatetuksen lämmöneristävyyden mittaamiseksi. Työn varsinaisena tavoitteena on ollut sisään ajaa työterveyslaitokselle valmistunut lämpönukke, jolla mitataan vaatetuksen aiheuttamaa vastusta kuivalle lämmön luovutukselle. Nukella mitattiin 27 työ- ja suojavaatekokonaisuuden clo-arvot uusina ja osa myös pestyinä. Vaatteet liittyvät Suomessa käynnissä oleviin työ- ja suojavaateprojekteihin. Mittaukset suoritettiin vakio-olosuhteissa lämpöolosuhdelaboratoriossa ja niiden tarkoituksena oli mittauslaitteen testaus ja menetelmän kehittäminen. Saadut tulokset vastaavat hyvin muilla menetelmillä mitattuja saman tyyppisten vaatekokonaisuuksien clo-arvoja. Kolmella kylmänsuojapuvulla suoritettiin käyttökoepakkasvarastossa. Käyttökokeen tarkoituksena oli selvittää pukujen soveltuvuutta pakkasvarasto-olosuhteisiin ja työn puvuille asettamia vaatimuksia. Kolmelta koehenkilöltä mitattiin kullakin puvulla erilaisia fysiologisia vasteita ja niiden perusteella arvioidaan pukujen vaatetus-fysiologisia ominaisuuksia. Kyselyillä selvitettiin pukujen muita käyttöominaisuuksia. Kylmän suojapuvut pitivät työntekijät yleensä melko lämpiminä, mutta kehittämistä puvuissa vielä on. /Kir10