|
Abstract:
|
Ensin jätevedenpuhdistukseen tulivat biologiset suodattimet, jotka ovat myöhemmin jääneet pois käytöstä lukuun ottamatta teollisuuden jätevesien esikäsittelyä ja pienpuhdistamoita. Aktiivilietemenetelmä on ollut suosituin menetelmä, johon muut menetelmät ovat tulleet rinnalle tai jatkokäsittelyksi. Eniten on käytetty rinnakkaissaostusta. Ensimmäiset jätevedenpuhdistamot Suomessa rakennettiin Helsinkiin ja Lahteen vuonna 1910. Helsinki rakensi ensin septictank ja sepelisuodatin -tyyppiset puhdistamot. Lahti seurasi esimerkkiä. Helsinki ja Lahti ovatkin olleet edistyksellisimmät jätevesien puhdistajat maassamme. Molemmat ovat rakentaneet puhdistamoita 1910-, 1930-, 1950- ja 1970-luvuilla. Puhdistamoiden rakentamisen huippuvuodet olivat 1970-luvun alussa, vaikka Helsinki rakensi puhdistamoita suuressa mittakaavassa jo 1960-luvulla ja 1970-luvulla lähinnä laajensi puhdistamoita tai muutti puhdistusmenetelmiä. Helsingin seudulla ryhdyttiin 1980-luvulla ajamaan hanketta yhden keskuspuhdistamon rakentamiseksi kaikille Helsingin ja sen ympäristökuntien jätevesille. Rakentaminen käynnistyi vuonna 1988. Samankaltaista viemäröinnin ja jäteveden puhdistuksen keskittämistä ollaan nykyään hankkimassa myös muualla Suomessa. Maaseudun jäteveden puhdistus alkoi vasta 1950- ja 1960-luvuilla. Valtion tuki vesihuoltotoiminnalle oli aluksi pientä. Se oli kuitenkin ratkaisevan tärkeää jäteveden puhdistuksen käynnistämiselle, koska tuen saamiseksi edellytettiin vesihuoltosuunnitelmaa, joka taajamissa vaati yhteisviemäröintiä. /Kir11 |