Future Bauhaus : arkkitehtuuri- ja muotoilukoulu, Dessau
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiedostot
|
Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja.
|
|
URN:
|
http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907103512
|
|
Nimeke:
|
Future Bauhaus : arkkitehtuuri- ja muotoilukoulu, Dessau |
|
Tekijä:
|
Sahi, Karola |
|
Julkaisun tyyppi:
|
Diplomityö |
|
Julkaisuaika:
|
1993 |
|
Yliopisto:
|
Tampereen teknillinen korkeakoulu |
|
Tiedekunta:
|
Arkkitehtuurin osasto |
|
Laitos:
|
Rakennussuunnittelun laitos |
|
Tiivistelmä:
|
Diplomityön aiheena on "future Bauhaus", arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun suunnitelma Dessauhun. Työ on ehdotus Bauhaus Dessaun, Pilkington GlassLtd:n, Pilkington Floatglas AB:n ja FLACHGLAS AG:n järjestämään eurooppalaiseen opiskelijakilpailuun vuosina 1992-93. Kilpailu oli luonteeltaan kuvitteellinen. Tehtävä muodostui kahdesta osa-alueesta: kilpailualueen ympäristösuunnitelmasta sekä varsinaisesta arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun suunnitelmasta. Ympäristösuunnitelman tavoitteena oli löytää ratkaisu alueen tyypillisille ongelmille tukemalla sen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kultturaalista heräämistä. Arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun suunnitelman tavoitteena oli etsiä uusia toimintatapoja, kuinka tulevaisuuden koulu voisi toimia. Arkkitehtuurin tulisi täyttää ekologisia vaatimuksia sekä edistää uudenlaisia opetustapoja koulun sisä- ja ulkotiloissa. Kilpailun järjestäjien taholta toivottiin lasin käytöllä olevan keskeinen rooli arkkitehtoorisessa kokonaisuudessa mahdollisesti ekologisia tavoitteita huomioon ottaen. Arkkitehti- ja muotoilukoulu tuli suunnitella 300:lle opiskelijalle. Vaadittu koulun pinta-ala oli noin 4500 m2. Walter Cropiuksen suunnittelema Bauhaus sijaitsee kilpailualueella, arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun tontin läheisyydessä. Diplomityö on tehty kilpailutehtävän asettamista lähtökohdista. Ympäristösuunnitelma perustuu päivittäispalveluilla vahvistettuun yhteyteen Dessaun päärautatieaseman, arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun ja Bauhausin välille. Lukuunottamatta asuinalueita suunnittelualueen luoteisosassa se on täydellisen muutoksen vallassa. Osa alueen rakennuksista on tyhjillään vapautuneena venäläisten joukkojen vetäytymisen myötä vuonna 1991. Yritysten muutettua alueelta pois on tehdas-, työ- ja palvelutiloja tyhjillään vailla käyttötarkoitusta. Suunnitelmassa venäläisiltä joukoilta vapautuneet kasarmirakennukset on kunnostettu opiskelijoiden ja opettajien asuinkäyttöön. Tyhjiin toimitiloihin on suunniteltu tiloja uusille tutkimus- ja palveluyrityksille, jotka toimivat yhteistyössä arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun kanssa. Radan varteen on rakennettu uusia yritysten toimitiloja. Tulevaisuudessa yksi alueen merkittävä käyttäjä on kaupungin toimesta suunniteltu 15000 m2:n suuruinen työvoimatoimisto, jolle on varattu tontti venäläisiltä vapautuneella alueella. Alueen kultturaalista heräämistä on tuettu uuden arkkitehtuuri- ja muotoilukoulun läheisyyteen sijoittuvalla kulttuurikorttelilla. Sen olemassa olevat tyhjä rakennukset ja korttelia on saneerattu taiteilijoiden asuin- ja työtiloiksi, museoksi ja kahvilaksi. Vähäisellä olemassa olevan puuston tuhoamisella, uudella puistoalueella ja runsailla puuistutuksilla on ollut pyrkimyksenä korostaa alueen puutarhahistoriallista menneisyyttä ja nykyistä vehreyttä. Rakennukset sijoittuvat etelän suuntaan aukeavan kokeilu- ja toimintapihan ympärille. Näyttelytila on yhteydessä kokeilupihaan ja se toimii ekologisesti puskurivyöhykkeenä sisä- ja ulkotilan välillä. Näyttelytilojen erilainen lasinkäyttö heijastaa eri yksiköiden opetusteemoja. Pihalla jokaisella yksiköllä on oma yksikön symbolilla merkitty kokeilualue. Yhteistila, kahvila-kirjasto-auditoriorakennus suojaa pihaa pohjoiselta puolelta, rakennus on lasikatteinen ja kevytrakenteinen. Se on umpinainen pohjoisen suuntaan ja avautuu etelään lasirakenteisena. Muurimainen pohjoissivu toimii passiivisena aurinkoenergian kerääjänä ja varastona. /Kir11 |
Viite kuuluu kokoelmiin:
Näytä kaikki kuvailutiedot