|
Abstract:
|
Tässä diplomityössä kuvataan erään sähkölaitoksen käytönvalvontajärjestelmän uusintaprojektin toimittajanvalintamenettelyä ja sähkölaitoksen olemassa olevien tietojärjestelmien integraatiota uuteen järjestelmään. Tarkasteltavan sähkölaitoksen ongelmana on vanhentuneen käytönvalvontajärjestelmän puuttuvat yhteydet verkko- ja asiakastietojärjestelmiin. Lisäksi haluttiin varautua vapautuvan energiakaupan mukanaan tuomiin lisääntyviin tiedonsiirtotarpeisiin. Tytäryhtiön samaan aikaan uusittava käytönvalvontajärjestelmä haluttiin liittää myös konsernin yhteiseen järjestelmään. Ala-asemaliikennettä uusittaessa ei haluttu sitoutua pelkästään uuden järjestelmän toimittajan tukemaan omaan protokollaan. Lisäksi eräänä sähkölaitoksen projektin tavoitteena oli uudenlaisen tarjouskilpailutilanteen luominen, jolla toivottiin olevan vaikutuksia hankittavan järjestelmän toimituksen tekniseen sisältöön ja hankintahintaan. Edellä esitettyjen ongelmien ratkaisuna nähtiin mahdollisimman avoimet rajapinnat eri järjestelmien välillä. Järjestelmän hajautettavuus ja avoimuus olivat yleisesti tärkeimmät järjestelmän valintakriteerit. Käytönvalvontajärjestelmän ja sähkölaitoksen muiden tietojärjestelmien väliseksi siirtoväyläksi valittiin ELCOM-90 protokollan avulla prosessitietoja siirtävä käytöntukijärjestelmä, joka käyttää muiden tietojärjestelmien kanssa yhteistä Ingres-relaatiotietokantaa. ELCOM-90 protokollaa tullaan käyttämään myös eri sähkölaitosten valvomoiden väliseen energiatietojen siirtoon. Uusi järjestelmä perustuu asiakas-palvelin tyyppiseen työasemaverkkoon, joka voidaan hajauttaa fyysisesti vaikka eri paikkakunnille, kuten kohdeyhtiön tapauksessa tehdään. Tällöin luotettavien tiedonsiirtoyhteyksien merkitys valvomoiden välillä korostuu myös normaalissa keskijänniteverkon käyttötoiminnassa. Ala-asemaliikennöinnin uusimisessa toteutettiin edellä mainittua avoimuutta ja tiedonsiirtoprotokollaksi valittiin vielä vahvistamatta oleva toimittajariippumaton IEC 870-5-101. Järjestelmän tarjouskilpailu vietiin kahden jäljelle jääneen kilpailijan osalta normaalia käytäntöä pidemmälle ja molempien kanssa tehtiin työn määrittelyosa, joka yleensä tehdään vasta aiesopimuksen jälkeen. Tällaisesta kilpailuttamisesta oli hyötyä niin tarjoajalle kuin ostajallekin teknisten ongelmien ratkaisumallien hakemisessa ja järjestelmien tarkemman vertailun kannalta. /Kir10 |