Tukkeumat turvepölyn pneumaattisessa kuljetuksessa

Abstract

Tässä työssä on tutkittu tukkeutumia turvepölyn pneumaattisessa kuljetuksessa myllyn ja poltinten välillä. Mittaukset on suoritettu Naistenlahden voimalaitoksella Tampella-Babcock -höyrykattilalle, jossa polttoaineina ovat turvepöly ja raskas polttoöljy. Turpeen kuivaus suoritetaan kattilan pesästä imetyillä savukaasuilla. Kuivuminen tapahtuu vasaramyllyssä ja seospölyputkissa. Turpeen sisääntulokosteus vaihtelee 50-60 % välillä, vastaavasti jäännöskosteus ennen polttimia vaihtelee 5-20 % välillä. Turpeen kuivumisessa on tutkittu termistä hajoamista ja siinä tervan erottumista. Tervalla ei havaittu olevan merkittävää osuutta tukkeutumisessa. Polttimen painehäviön osuutta kokonaispainehäviöstä on tutkittu. Alkuperäisellä polttimella painehäviön osuus on noin 65 %. Polttimen avarruksella saadaan tämä osuus putoamaan 35 %:iin. Turpeen massavirran jakautuminen seospölyputkiin puhaltimelta on selvitetty. Jakautuminen on hyvin epätasaista. Puhtailla putkilla, joissa ei ole kasautumia, menee noin 43 % pölystä puhaltimen imuaukkoa lähimpänä olevaan putkeen. Alhaisella seoslämpötilalla jakautuminen on tasaisempaa kuin korkealla seoslämpötilalla. Eri tekijöiden vaikutusta tukkeutumismekanismiin on selvitetty. Puhaltimen pyörimisnopeuden ja turvesyöttimen kierrosluvun muutokset lisäävät tukkeutumista voimakkaasti. Alhaisella seoslämpötilalla kasautumat vaakasuoriin putkiosuuksiin kasvavat nopeammin kuin korkealla seoslämpötilalla. Kantokaasun optiminopeus turvepölyn pneumaattisessa kuljetuksessa on määrätty. Putkiston vaakasuoralla osuudella painehäviön minimiarvo saadaan, kun kantokaasun nopeus on 17,2 m/s seossuhteella yksi (u = 1,0) keskimääräisellä partikkelikoon arvolla. Lisäksi on teoreettisesti vertailtu putkinlinjojen muutosten vaikutusta kokonaispainehäviöön. /Kir10