|
Abstract:
|
Selvityksen tarkoituksena oli tutkia kitkakulman erilaisten määritysperusteiden eroja ja soveltuvuutta Rantaväylän silttimaalajeihin. Kitkakulma ja leikkauslujuus määritetään TVH:n maatutkimuslaboratoriossa Mohrin ympyröiden avulla. Tässä selvityksessä otettiin vertailumenetelmäksi Janbun jännityspolkuun perustuva koetulosten tulkintamenetelmä, jota mm. VTT käyttää. Janbun menetelmällä saatiin jopa 8o pienempiä kitkakulman arvoja (0 = 23.7...33.7o) kuin Mohrin menetelmällä (0 =34,6...38,4o). Johtopäätös em. tutkimuksesta on, että rakenteiden työnaikaista vakavuutta tutkittaessa on syytä huolellisesti tarkastella eri menetelmien antamia kitkakulman arvoja ja niiden soveltuvuutta ko. olosuhteisiin. Tärkeä osa selvitystä on maan dynaamista käyttäytymistä ja erilaisia dynaamisia koelaitteistoja käsittelevä kirjallisuustutkimus. Koska tie rakennetaan helposti häiriintyvälle maaperälle ja tärinää aiheuttavia tekijöitä (rautatie, ajoneuvoliikenne, paalutus) on olemassa, päätettiin tutkia nesteytymisen (liquefaction) mahdollisuutta ko. olosuhteissa. Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että nesteytyminen on täysin mahdollinen ilmiö näissä ympäristö- ja maaperäolosuhteissa. Jos halutaan konkreettisia mitoitusohjeita eri rakenteille, on suoritettava dynaamisia laboratoriokokeita Rantaväylän maalajeilla ja tehtävä mittauksia maastossa tärinän luonteen selvittämiseksi. Julkaistuista nesteytymistä koskevista tutkimuksista on valtaosa maanjäristystutkimuksia, mikä vaikeuttaa huomattavasti ilmiön soveltamista Suomen olosuhteisiin ilman lisätutkimuksia. Ei ole myöskään olemassa yhtenäistä teosta, joka kattaisi koko nesteytymisilmiön. Tärinää ei kuitenkaan tule jättää kokonaan huomiotta rakenteiden työnaikaista vakavuutta tutkittaessa. Toinen konkreettinen tulos työstä, kitkakulman määritysperusteiden lisäksi, on tähän mennessä suoritettujen häiriintymättömien näytteiden tutkimustulosten kokoaminen yhteen ja niiden perusteella suoritettu karkea arvio Jyväskylän Rantaväylän maaperän rakennettavuudesta. /Kir10 |