|
Abstract:
|
Kansainvälisen kilpailun kiristyessä ja asiakkaiden vaatimusten lisääntyessä on tehokas laatujohtaminen yhä tärkeämpää. Suomalaisen teollisuuden on säilytettävä maineensa korkealaatuisten tuotteiden valmistajana. Laatuun panostamisen avulla voidaan turhia virhekustannuksia välttää ja kannattavuus kohoaa. Huono laatu heikentää yrityksen laatuimagoa ja vähentää henkilöstön työmotivaatiota. Korkealaatuisten tuotteiden valmistaminen edellyttää, että laatuasiat hallitaan kokonaisvaltaisesti. Jokainen yrityksen henkilöstöstä, ylimmästä johdosta lähtien, voi vaikuttaa laatuimagoon ja siten on vastuussa laadusta. Vastuuntunto edellyttää tietoa. Laatukoulutuksen avulla voidaan painottaa laadun merkitystä ja esitellä laatuteknisiä menetelmiä. Laatutietous ei ilman muuta merkitse laatutietoisuutta. Johdon määrittelemä yrityksen yleinen laatupolitiikka ja laadun parantamiseen kannustavat toimintatavat vaikuttavat henkilöstön motivoitumiseen. Laadun huomioon ottaminen ja parantaminen edellyttää myös yrityksen sisäisen tiedon hyväksi käyttämistä, jolle yhteistyö luo hyvän pohjan. Realististen laadunparannustavoitteiden asettaminen edellyttää tietoa nykyisestä tilanteesta eli laatujärjestelmän arvioimista. Yhteistyö alihankkijoiden kanssa sujuu parhaiten, kun heidän laatujärjestelmiensä kyvyt ja puutteet tunnetaan. Laatutilanteen seuraamiseksi voidaan selvittää laatukustannukset ja laatutaso säännöllisesti käyttäen valittuja tunnuslukuja. Laadittujen laaturaporttien tulee olla selkeitä ja ytimekkäitä. Suomalaisen yritysjohdon laatuajattelutavan selvittämiseksi tehtiin haastattelututkimus. Sen tulos oli että kirjallisuudesta saatuja esimerkkejä voidaan hyvinkin toteuttaa myös meillä. Yritysjohtomme ei tarvitse olla kaavoihinsa kangistunutta ja yhteistyöhalutonta kuten perinteisesti on tapana. Kirjan lopuksi esitän yrityksen laatujohtamisessa huomioon otettavia oleellisia seikkoja. /Kir09 |