Kirjasto - Tampereen teknillinen yliopisto

Puheen perustaajuuden ilmaisuohjelmisto

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

URN: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907103922
Title: Puheen perustaajuuden ilmaisuohjelmisto
Author: Lehto, Pekka
Publication type: Diplomityö
Issue date: 1983
University: Tampereen teknillinen korkeakoulu
Faculty: Sähkötekniikan osasto
Department: Elektroniikan laitos
Abstract: Puheen perustaajuuden nopeidenkin muutosten tutkiminen suppeahkosta aineistosta on keskeinen tutkimusmenetelmä. Näissä tutkimuksissa luotettavuus on tärkein perustaajuuden ilmaisulle asetettava vaatimus. Tämän työn tavoitteena oli luoda tuon tyyppisiin tutkimustarpeisiin joustava puheen perustaajuuden ilmaisuohjelmisto. Alan julkaisuista etsittiin lupaavimpia ilmaisumenetelmissä käytettyjä periaatteita ja pyrittiin kehittämään niitä tähän ohjelmistoon sopiviksi. Automaattinen perustaajuuden ilmaisin, joka on ohjelmiston tärkein osa, toteutettiin käyttäen peräkkäisistä signaalin käsittelylohkoista koostuvaa aikatasossa toimivaa ilmaisumenetelmää. Tässä esityksessä keskitytään tuossa menetelmässä käytettyjen periaatteiden ja niiden valintaperusteiden kuvaamiseen. Luotettavan perustaajuuden ilmaisun aikaansaamisen todettiin tässäkin työssä edellyttävän useiden lähinnä ääniväylän ja itse perustaajuuden muutosilmiöistä aiheutuvien virhemahdollisuuksien perusteellista huomioimista. Ääniväylän vaikutuksia pyritään tässä toteutuksessa vähentämään käyttämällä sellaista puhesignaalin spektriä tasaavaa menetelmää, joka perustuu lineaariseen prediktointiin ja joka tuottaa prediktiovirheiden lisäksi heräteimpulssien todennäköisyyksiä kuvaavia muuttujia. Tästä esiprosessointimenetelmästä tutkittavaksi valitun signaalin eri taajuuskomponenttien välisten vaihe-erojen vaikutusta pyritään vähentämään käyttämällä autokorrelaatiofunktiota peräkkäisten perusjaksojen samankaltaisuuden tutkimiseen. Perustaajuuden nopeiden muutosten luotettavan seurannan mahdollistamiseksi sekä yksittäisissä perusjaksomittauksissa syntyvien virheiden kasautumisen vähentämiseksi tässä työssä kehitettiin tapa käsitellä autokorrelaatiofunktioista saatava informaatio siten, että muodostetaan useita mahdolliselta vaikuttavia sävelkulkuja ja valitaan sitten näistä todennäköisin sävelkulku. /Kir09


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search TUT DPub


Advanced Search

Browse

My Account

Statistics