|
Abstract:
|
Haja-asutusalueiden vesihuollon ja ennen kaikkea vedenhankinnan kehittämiseen on suurta tarvetta. Vuonna 1980 arvioitiin haja-asutusalueiden asukkaista 60 % eli noin 700 000 asukkaan olevan puutteellisen vedenhankinnan varassa. Viemäri puuttui 120 000 taloudesta, joissa asuu yhteensä noin 370 000 asukasta. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen ohjaus kuuluu kunnille. Tämä edellyttää usein koko kunnan kattavan vesihuollon yleissuunnitelman laatimista. Usein haja-asutusalueilla ei kunnallinen vedenjakelu ole kohtuuttomien välimatkojen vuoksi mahdollista, joten hyvälaatuisen ja riittävän käyttöveden saamiseksi on vesiyhtymä usein edullisin vaihtoehto. Pienet, käyttäjämäärältään alle tuhannen asukkaan vesiyhtymät sopivat tutkimuksen perusteella hyvin haja-asutusalueille, joilla hyvänlaatuista pohjavettä on suhteellisen helposti saatavissa. Tällöin voidaan hyödyntää myös pienet pohjavesiesiintymät. Kaavoituksella voidaan edesauttaa vesihuollon järjestämistä ja vesien suojelullisia toimenpiteitä nykyistä enemmän. Seutukaavan tavoin tulisi yleiskaavan osoittaa yhdyskunnille tärkeät pohjavesialueet ja pintaveden käyttöalueet sekä maa-aineslain suojaamat maisemaltaan tai luonnonsuhteiltaan arvokkaat alueet ja käyttää hyväksi kaavoituksen tarjoamat mahdollisuudet alueiden suojelemiseksi. Muita tapoja laajentaa kaavoituksen vaikutusmahdollisuuksia voisivat olla vaihtoehtoiset osayleiskaavatasoiset määräykset asutuksen, teollisuuden ja maatilatalouden jätevedenkäsittelymenetelmistä. Maatalouden rationalisointi ja tilojen suurentuminen on kasvattanut pinta- ja pohjavesiin tulevaa ravinnekuormitusta. Ravinteiden parempi hyväksikäyttö peltoviljelyssä on sekä maatalouden, että vesiensuojelun etu. Kiinteän lannan varasto ja lantasäiliö tulee mitoittaa niin suureksi, että kaikki karjasuojassa syntyvät jäteaineet, karjakeittiön pesuvedet ja säilörehun puristeneste mahtuvat niihin sinä aikana, jolloin pellolle levittäminen ei ole suotavaa ympäristön suojelun ja lannan tehokkaan hyödyntämisen kannalta. Ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi lannoitteiden edullisin levitysaika on kevään sulamiskauden jälkeen. Lisäksi kaikki lannoitteet on tärkeätä mullata maahan heti levityksen jälkeen. Perttulan kylän vesihuoltosuunnitelma: Kartoituksen perusteella talousveden laatuongelmia oli 25 %:lla ja riittävyysongelmia 17 %:lla koko osayleiskaava-alueen talouksista. Suunnitellut vedenhankintavaihtoehdot tulevat alueelle maksamaan n. 15 000 - 25 000 mk/talous ja jäteveden käsittelyjärjestelyjen kustannukset vaihtelevat 20 000 - 30000 mk/talous. Nykyisiä kiinteistökohtaisia vedenlaatu- ja riittävyysongelmia voidaan helpottaa melkoisesti esimerkiksi kunnostamalla ja syventämällä juomavesikaivoja tai asentamalla kiinteistökohtaisia vedenkäsittelylaitteita. Erilaiset kompostoivat käymälät sopivat hyvin suunnittelualueelle, jolloin jätevesiä syntyy vain talousvesistä ja mo. erilaiset imeytysratkaisut tai sakokaivokäsittely riittävät usein jätevedenkäsittelymenetelmäksi. /Kir09 |