|
Abstract:
|
Iisalmen kauppala perustettiin 1860. Torin perushahmo määrättiin jo kauppalan ensimmäisessä asemakaavassa 1861. Kaupunkirakenne muodostettiin jakamalla alue ruutukortteleihin. Torialue syntyi jättämällä kaksi korttelia rakentamatta. Iisalmi on ollut 1960-luvulle asti ruutukaavakortteleihin perustuva puutalokaupunki. Diplomityössä tekijä on pyrkinyt löytämään keinoja torialueen kaupunkikuvan kehittämiseen ja vahvistamaan torin painoarvoa kaupungin identiteetin luojana sijoittamalla kyseiselle alueelle kaupungintalon. Kaupungintalo rajaa torialueesta kaupunkilaisten julkiseksi ulkotilaksi tarkoitetun kansalaistorin. Osa kaupungintalosta täyttää torin länsipuolisen rakentamattoman tontin. Nämä erilliset kaupungintalon osat ovat yhteydessä kadun alittavan huoltotunnelin ja kadun ylittävän yhdyskäytävän välityksellä. Kaupungintalon toritasokerrokseen sijoittuu liiketiloja ja yleisönpalvelutiloja. Kaupunkilaisten edustuksellista demokratiaa palvelevat tilat on sijoitettu kaupungintalon päämassaan. Tähän osaan sijoittuu myös torialueen dominantiksi kohoava porrastorni/kellotorniaihe, joka on pyritty muodostamaan kaupungintaloa ja myös koko kaupunkia edustavaksi symboliksi. Kaupungintalo, kansalaistori, kauppatori ja olemassa olevat kauppahalli ja linja-autoasema muodostavat kokonaisuuden, joka liittyy laajempaan, ajoneuvoliikenteeltä suljettuun keskuskortteliin. Kevyen liikenteen väylät ohjautuvat tämän keskuskorttelin kautta. Ajoneuvoliikenne rajoittuu ympäröiville kaduille ja pysäköinti on järjestetty keskitetysti pysäköintihalleihin, pysäköintikannelle ja pysäköintikadulle. /Kir09 |