|
Abstract:
|
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Pirkanmaan tavaraliikenteen nykytilaa, kuljetustoiminnan ongelmakohtia ja niiden parantamismahdollisuuksia sekä arvioida Pirkanmaan kuljetusten tulevaisuudennäkymiä. Suomen tavaraliikenteen kokonaissuorite oli vuonna 1980 yli 31 miljardia tonnikilometriä. Kokonaissuorite kasvoi 1960-luvulla noin 75 % ja 1970- luvulla 35 %. Kuorma-autoliikenteen kuljetussuoritteen osuus on jatkuvasti suurentunut muihin kuljetusmuotoihin nähden. Pirkanmaan ja muun Suomen väliset tärkeimmät kuljetussuunnat ovat Turun ja Porin lääni, Uudenmaan lääni, Pirkanmaan ulkopuolinen Hämeen lääni, Keski-Suomen lääni sekä Kymenlääni. Pirkanmaan alueen ja muun valtakunnan välisistä kuljetuksista noin 80 % tapahtuu autolla ja noin 20 % junalla. Pirkanmaan raskaan liikenteen määrä on toiseksi suurin heti Uudenmaan liikennemäärän jälkeen. Pirkanmaalla on noin 350 km sorateitä, joilla raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne on välillä 30-100. Huonosta päällysteestä aiheutuu öljysora- tai kevytpäällysteeseen verrattuna mainituilla tieosuuksilla noin neljän miljoonan markan lisäkustannukset vuosittain. Summa muodostuu polttoaine-, rengas-, korjaus- ja huoltokustannusten lisääntymisestä. Pirkanmaan valtakunnallisille kuljetuksille on laskettu ns. kuljetuskitkan arvot eri suunnissa. Suurimmillaan kuljetuskitka on Pirkanmaan ulkopuolisen Hämeen läänin, Keski-Suomen, Turun ja Porin sekä Uudenmaan läänin suunnassa. Pirkanmaan kannalta huonoimmat kuljetusverkon yhdistävyydet ovat Oulun, Lapin ja Mikkelin läänin kuljetussuunnassa. Vienti- ja tuontikuljetusten kuljetuskitkan perusteella Pirkanmaan tavaraliikenteen tärkeimmät rajan ylityspaikat ovat Vainikkala, Pori ja Rauma. Pirkanmaan tärkeimpien taajamien läpi kuljetukset joudutaan suorittamaan keskustan katuverkon kautta. Ohikulkuyhteyksiä tai muita kuljetuksia parantavia toimenpiteitä tulisi toteuttaa Tampereella, Valkeakoskella, Vammalassa, Mäntässä, Toijalassa ja Parkanossa. Tampereen seudun erikoiskuljetusten määrä on n. 8 % koko maan erikoiskuljetuksista. Vientiin liittyvien yli 5,5 m korkeiden tai yli 50 tonnia painavien erikoiskuljetusten yleisimmät päätepisteet ovat Pori ja Rauma. Tällä hetkellä hankalimmat kuljetusosuudet ovat Tampereen katuverkko sekä Pihnarin alikulkusilta valtatie 23:lla. Autokuljetusten hoidon ongelmat liittyvät enimmäkseen soratiestön heikkoon kuntoon Pirkanmaan maaseutualueella. Samoin mainittu taajamien ohitusreittien puuttuminen on vielä tällä hetkellä ongelma. Tampere-Pirkkalan lentorahtiterminaalin laajennus on välttämätön kasvavien rahtimäärien takia. Eri kuljetusmuotojen yhteistyö on toistaiseksi vähäistä Pirkanmaalla ja siksi yhteistoimintaedellytyksiä tulisi kiireellisesti parantaa. Mikäli Pirkanmaalla siirrytään tulevaisuudessa maakaasun käyttöön, päästään tuontikuljetuskustannuksissa vuosittain 8-10 miljoonan markan säästöihin. Kiviainesten ottopaikkojen siirtyminen yhä kauemmaksi tärkeimmistä kulutuspisteistä aiheuttaa taas Pirkanmaalla noin 14,5 milj. markan kuljetuskustannuslisäyksen vuosittain. Jätehuollon kustannukset kohoavat lähivuosina Pirkanmaalla runsaaseen 13 miljoonaan markkaan vuosittain. Määrästä yli puolet aiheutuu jätteiden kuljettamisesta. Pirkanmaan kuljetustoiminnan edellytykset paranevat tulevaisuudessa tiestön tason kohotessa. Tavaraliikenteen volyymi on lievästi kasvava, mutta kuljetuskaluston määrä pysynee ennallaan autokuljetuksissa. Ratojen perusparantaminen ja sähköistäminen tehostaa alueen rautatiekuljetuksia vuosikymmenen loppuun mennessä. Uusien ratojen rakentamistarvetta ei vielä ole. Uiton määrä ja sen kehitys on sidoksissa etenkin metsäteollisuustuotteiden kysyntään. Lentorahtiliikenne tulee kasvamaan ja rahtiliikenteen hoitamisen edellytykset on turvattava. Kuljetusmuotojen keskinäiset osuudet pysynevät kuitenkin lähes ennallaan. Erityisesti on huolehdittava siitä, että tulevassa lääniuudistuksessa Pirkanmaan kuljetustoiminnan edellytykset eivät heikkene. Alueen yhdistettyjen kuljetusten käyttömahdollisuudet tulisi vielä erikseen tutkia. Koska Pirkanmaan tavaraliikenteessä autokuljetuksilla on hallitsevin osuus, tulisi alueen kuljetustalouden parantamiseen pyrkiä kuorma-autoliikenteen verotuksen helpottamisella. /Kir09 |