|
Abstract:
|
Hankkeen kustannusten suuruus määrittyy valtaosin jo hanke-, esi- ja luonnossuunnitteluvaiheissa, jolloin suunnitelmien muuttaminen on vielä melko helppoa. Täten on pyritty luomaan täsmällinen menettely rakennushanketta varten tarvittavan kustannustietouden hankkimiseksi ja suunnitelmien taloudellisuuden ohjaamiseksi em. suunnitteluvaiheissa. Kohdeyrityksen suorittamassa aluekeskusprojektin kustannusselvitys ja -ohjaustyön yhteydessä on käytetty kustannusohjausmenettelyä, joka perustuu teokseen: Haahtela, Y. ,Kiiras, J., Rakennuttajan ja suunnittelijan kustannustieto. Insinööritieto Oy. Helsinki 1980. Kustannusohjauksen tarpeellisuutta ja sisältöä talonrakennushankkeessa, hankkeen kokonaiskustannusten muodostumista sekä kustannusohjauksen tehtäviä ja ennakointimenetelmiä hankkeen eri vaiheissa on selostettu työn alussa. Tämän teoriaosan tarkoituksena on antaa lukijalle selkeä kuva sekä kustannusohjauksesta yleensä että aluekeskusprojektin yhteydessä käytetystä kustannusohjausmenettelystä. Suunnittelun kohteena oleva kaava-alue sijaitsee Lappeenrannassa. Kustannusselvitys- ja -ohjaustyö koskee ainoastaan alueen julkisia rakennuksia, joista mainittakoon mm. päiväkoti, peruskoulu, liikuntahalli, vanhainkoti sekä liikerakennus. Kustannusselvitys- ja -ohjaustyö käynnistyi siten, että kohdeyritys laati käyttäjien huonetilaohjelmien perusteella laajuus- ja kustannustavoitteet alueen julkisille rakennuksille. Em. tavoitteet toimivat puitteina, joihin suunnitelmia hankkeen myöhemmissä vaiheissa voidaan verrata. Suunnitteluyrityksen tehtävänä oli laatia esisuunnitelma huonetilaohjelmien sekä laajuus- ja kustannustavoitteiden puitteissa. Tulostuksena tästä työstä saatiin luonnospiirustukset (1:200, 1:500) suunniteltavista kohteista. Näiden piirustusten perusteella kohdeyrityksen tehtävänä oli laatia julkisten rakennusten rakennuskustannusarviot sekä arvioida suunnitelmien taloudellisuutta. Taloudellisuuden mittauksessa käytettiin kahta rinnakkaista lähestymistapaa: toisaalta taloudellisuutta arvioitiin vertaamalla niiden hyötypinta-alajakautumia viitekohdetietojen perusteella määritettyyn normaalitasoon, toisaalta myös rakennusosien määriä ja kalleutta verrattiin em. normaalitasoon. Yhteenvedossa jatkosuunnittelua varten laadittiin sekä normaalihintalaskelmien että rakennusosa-arvioiden perusteella kehittämisehdotuksia, jotka tähtäävät siihen, että aluekeskuksen julkiset rakennukset olisivat sekä rakennus-että käyttökustannuksiltaan mahdollisimman taloudellisia. Kaava-alueen huonoista maaperäolosuhteista johtuen kiinnitettiin erityistä huomiota rakennusten peruskustannusten taloudellisuuden arvioimiseen. /Kir10 |