|
Abstract:
|
Kaikki nykyiset televisiojärjestelmät käyttävät 2:1 -lomittelua lähetyksessä tarvittavan taajuuskanavan pienentämiseen. Lomittelu ja 50 Hz:n kenttälaajuus aiheuttavat kuitenkin televisiokuvaan virheitä, kuten esimerkiksi juovavälkynnän, juovaryöminnän ja laajan alueen välkynnän. Näitä välkyntävirheitä voidaan vähentää digitaalisessa televisiovastaanottimessa joko muuntamalla kuva lomittelemattomaksi tai nostamalla kenttätaajuus kaksinkertaiseksi. Kumpikin menetelmä edellyttää, että jokaista vastaanotettavaa kenttää kohden interpoloidaan yksi uusi kenttä. Uuden kentän interpoloinnissa on oleellista säilyttää kuvantarkkuus sekä ajan että paikan suhteen. Tämä tekee paikallisen reuna- ja liiketiedon tärkeäksi. Jos reunatietoa ei käytetä hyväksi, johtaa usein interpolointi porrasmaisiin reunoihin. Se puolestaan saattaa aiheuttaa kuvaan uutta välkyntää. Liiketietoa puolestaan tarvitaan siksi, että paikallaan pysyville ja liikkuville alueille on hyödyllistä käyttää eri interpolointimenetelmiä. Tässä työssä on kehitetty uusia reuna- ja liikeadaptiivisia menetelmiä interpolointiin. Työ on ollut kolmiosainen: reunatunnistimen kehittely, liikkeentunnistimen kehittely ja reunainterpolaattorien tutkiminen. /Kir11 |