Kaupunkien kevyt raideliikenne - Light rail

Abstract

Tämän diplomityön tarkoitus oli tutkia eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten kaupunkien kevyiden raideliikennejärjestelmien ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta suomalaisten kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen sekä tehdä seutukohtaiset ehdotukset Light railin soveltamisesta ja jatkosuunnittelusta. Tarkastelut koskevat pääkaupunkiseutua sekä Turun, Tampereen, Lahden, Kuopion ja Oulun seutuja sekä Kokemäenjoki-vyöhykettä (Tampere - Huittinen - Pori). Työn vertailuaineistoksi on tutkittu yhdeksän ulkomaisen kaupunkiseudun kevyttä raideliikennejärjestelmää. Hollannissa liikennöidään metroradalla metro- ja Light rail -vaunuilla sekä Light rail -radalla myös raitiovaunuilla. Saksassa liikennöidään Light rail -kalustolla katutilassa raitiotiellä ja Deutsche Bundesbahnin rautatiellä. Raitioliikennettä on modernisoitu, nostettu sen standardia Light rail -tasolle ja otettu käyttöön metrisen raideleveyden lisäksi leveämpi yleiseurooppalainen raideleveys (1435 mm). Engolannissa on British Railin henkilöliikenteen ratoja muutettu Light rail-liikenteelle ja yhdistetty niitä kaupungin keskustan läpi katutilassa olevilla raiteilla suurten rautatieasemien kautta toisiinsa. Yhdysvalloissa on otettu käyttöön Light rail -järjestelmiä. Tavoitteena on ollut käyttää nykyisiä rautateiden ratoja ja käytännössä testattuja ratkaisuja. Osa Lightrailista on rakennettu moottoriteiden ja pääkatujen keskikaistoille. Tarkastelluilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on Valtionrautateiden ratakorridoreissa tai rautatieasemien/ -seisakkeiden vaikutusalueella vain vähän asunto- ja työpaikkavaltaista maankäyttöä, joka toisi tarvittavaa kysyntäpotentiaalia rautateihin perustuvalle joukkoliikenteelle. /Kir11