|
Abstract:
|
Jätehuoltolain myötä on kunnissa parhaillaan tapahtumassa huomattavia muutoksia jätteiden kuljetuksissa. Liittymisvelvollisuus lisää järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvien kiinteistöjen lukumäärää ja toisaalta kuntien velvollisuudet kuljetusten organisoinnissa ovat lisääntyneet huomattavasti. Kun lisäksi kuljetus muodostaa yleensä huomattavan osan jätehuollon kokonaiskustannuksista on jätteiden kuljetusten ja -keräilyn suunnittelu tarpeen. Tämän selvityksen tavoitteena on esittää yleisiä jätteenkuljetuksen ja - keräyksen suunnittelumenetelmiä kunnan siirtyessä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Tarkoituksena on selvittää vaadittavia toimenpiteitä erityisesti, kun kuljetus ja keräys aiotaan hoitaa kunnan omalla kalustolla ja/tai antamalla ne edelleen urakalla jätteenkuljetusyrityksien hoidettavaksi. Sovellutuksena esitetään Espoon kaupungin jätteidenkuljetusten suunnittelu. Lähtötietoina tarvitaan kiinteistökohtaisia tietoja jätemääristä, jäteastioiden tyypistä, lukumäärästä ja tyhjennystiheydestä. Lisäksi tarvitaan tietoja käytettävistä keräysajoneuvotyypeistä ja liikenneverkosta erityisesti kaluston liikkumisen kannalta. Näiden tietojen ja jätehuoltolain pohjalta rajataan järjestetyn jätteenkuljetuksen alue sekä arvioidaan kiinteistöjen liittymisvelvollisuus. Espoon suunnittelualueella todetaan alustavasti liittymisvelvollisuuden koskevan kaikkia asuinkiinteistöjä lukuun ottamatta asumattomia tai tilapäisesti asuttuja kiinteistöjä. Lisäksi teollisuus-, kauppa- yms. kiinteistöt, jotka noutorytmin, astioiden tyypin ja jätteen laadun suhteen soveltuvat yleiseen järjestelmään, liitetään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Suunnittelualue jaetaan keräysalueisiin siten, että kukin alue vastaa keräysajoneuvon kapasiteettia. Aluejaon perusteena ovat mm. maastolliset tekijät, yhdyskuntatekninen rakenne, jätemäärä, keräyskaluston määrä ja keräystiheys sekä ajomatka käsittelypaikalle. Jätemäärät arvioidaan kiinteistökohtaisen keräyskaluston tyypin, määrän ja tyhjennystiheyden inventoinnin yhteydessä. Tarvittaessa voidaan käyttää suoritettuja tutkimuksia kertyvän yhdyskuntajätteen määrästä. Tämän lisäksi määrätään keräykseen kuluva aika, jolloin kiinteistökohtaisina noutoaikoina voidaan käyttää työn tutkimuksella selvitettyjä keskimääräisiä noutoaikoja. Suunnittelualue jaetaan osa-alueisiin, joille kullekin edellä esitettyjen tietojen pohjalta arvioidaan keräysajoneuvon päivän työsuorite. Tämän jälkeen tyhjennystiheyden pohjalta määrätään montako täysin tai osittain erilaista työpäivää kukin kuljetusalue tulee sisältämään. Suunnittelualue Espoossa jaetaan näiden periaatteiden mukaisesti seitsemään kuljetusalueeseen, joista kukin työllistää yhden pakkaavan jäteauton. Kukin alue muodostuu kymmenestä osittain tai täysin erilaisesta päivän työsuoritteesta. Kahden viikon jaksoissa työpäivät toistuvat siis samanlaisina. Päivittäisen keräysmatkan ja/tai keräysajan minimoimiseksi suoritetaan reittisuunnittelu. Keräilyreitti muodostuu niistä ajo-osuuksista, joiden aikana ajoneuvo siirtyy liikenneverkossa jätepisteeltä toiselle. Reittisuunnittelussa tarvitaan tarkkoja kiinteistökohtaisia ja liikenneverkkoa koskevia tietoja, sekä tietoja keräysajoneuvoista ja -miehistön määrästä. Espoon suunnittelualueella keräilyreitit mitoitetaan ajettavaksi pakkaavalla jäteautolla kahden hengen miehistöllä normaalin työpäivän kuluessa. Kukin kuljetusalue muodostuu kymmenestä keräilyreitistä. Teoreettisena ohjeena on ollut ns. kiinalaisen postinkantajan ongelman ratkaisu. Espoon reittisuunnittelun jälkeen muodostetaan kustakin reitistä päivittäiset ajolistat. Nämä sisältävät kiinteistöistä jätteenkeräyksessä tarpeelliset tiedot esitettynä siinä järjestyksessä kuin ne on tarkoitus ajaa. Lisäksi on perustettu asiakasrekisterin runko. Tämän jälkeen esitetään eräitä suunnitelman toteuttamiseksi välttämättömiä jatkotoimenpiteitä. Tältä osin menetelmät ja tarpeelliset toimenpiteet ovat yleisesti sovellettavissa. /Kir09 |