Maa- ja vesirakennustyömaan tuotannon viikkosuunnittelu

Abstract

Työn tavoitteena oli laatia tyypillisen maa- ja vesirakennustyömaan viikkosuunnittelun toimintamalli, jossa sovelletaan tulosjohtamisen periaatetta työmaamestaritasolla. Työn tuloksia pyritään käyttämään hyväksi kohdeyrityksessä manuaalisen työn suunnittelujärjestelmän kehittämisessä varsinkin materiaalien viikkosuunnittelussa. Toimintamalli korostaa työmaan henkilöstön merkitystä työmaan omaehtoisessa suunnittelussa. Työ jakaantuu seuraaviin osiin: tulosjohtaminen ja työmaaohjaus, työmaan ajallinen viikkosuunnittelu, materiaalien viikkosuunnittelu, ehdotus toimintamalliksi ja tutkimuksen yhteenveto. Tutkimus on tehty yhteistyössä kohdeyrityksen kehitysosaston kanssa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan: Esitutkimusvaiheeseen, jolloin toimin työmaainsinöörinä rakennustyömaalla noin 9 kuukautta sekä jatkotutkimusvaiheeseen, joka kesti noin 6 kuukautta ja jolloin tehtiin tutkimuksen varsinainen kehitystyö. Tutkimuksen alussa selvitetään tulosjohtamisperiaatteen keskeisin sisältö ja sovelletaan sitä työmaan viikkosuunnitteluun. Työmaan ajallisessa suunnittelussa huomioidaan työmaalla kehitettyjen lomakkeiden avulla myös muodostunut toteutumatieto. Seurannan avulla päivitetään työmaan kokonaisaikataulu ja tärkeimpien tehtävien jäljellä oleva kesto ja mahdollisesti myös jäljellä oleva kustannus. Aikataulusuunnittelussa sovelletaan toimintaverkkotekniikkaa. Materiaalisuunnittelussa huomioidaan kaikki tehtävien edellyttämät materiaalit. Materiaalien tilauksia ja -toimituksia seurataan suunnitelmien päivitystä varten. Tärkeimpien materiaalien käyttöä seurataan myös työmaalla kehitettyjen lomakkeiden avulla. Ehdotus toimintamalliksi -osassa käydään läpi viikkotasolla tapahtuva työmaamestarikohtainen suunnittelu ja seuranta sekä viikkosuunnittelukokous. Suunnittelu liittyy normaaliin viikkorytmiin ja siksi suunnitelmien seuranta- ja toteutusvaihe tulee ajoittaa realistisesti. Viikkokokouksesta esitetään asiasisältö ja mm. kokouksen osanottajat. Tutkimuksen yhteenvedossa esitetään toimintamallin käyttöönotto kaksivaiheisena: Ensin työmaan ajallinen suunnittelu ja sitten materiaalisuunnittelu. Työmaalle pitää palkata työmaainsinööri, joka opastaa työmaan henkilöstöä mallin käyttöön. Kehitysehdotusosassa kiinnitetään huomiota suoritenimikkeistöön liittyvän määrälaskentaohjeen laatimiseen ja tehtäväkohtaisten kesto- ja kustannusennusteiden tarkkuuteen. Ennen toimintamallin atk-sovellutuksen laadintaa ja käyttöönottoa tulee huomioida, että vastaava manuaalinen tuotannonsuunnittelu pitää toimia käytännössä työmaalla. Vasta tämän jälkeen voidaan viedä atk- laitteita ja -ohjelmistoja työmaalle. /Kir09