Kaava-alueen maankäytön vaihtoehdot Tapaustutkimus: Klaukkalan tekojärven ja vaihtoehtoisen kuivatuksen kustannus-hyöty -analyysi

Abstract

Nurmijärven kunnan Klaukkalan taajama-alueella sijaitseva Isoniitun peltoalue kärsii jokavuotisista kevät- ja syystulvista sekä vajaasta kuivatuksesta. Alueen maanomistajat ovat perustaneet ojitusyhtiön laakson läpikulkevan Luhtajoen perkaamiseksi. Koska Klaukkalassa, kuten myös koko Nurmijärven kunnassa on vähän virkistyskäyttöön soveltuvia vesistöjä, on Isoniitun tulva-alueelle ehdotettu rakennettavaksi tekojärvi patoamalla Luhtajoki. Tässä tutkimuksessa on suoritettu edellä mainittujen hankkeiden välillä kustannus-hyöty-analyyttinen tarkastelu. Analyysissä on pyritty tuomaan esiin kaikki hankkeiden aiheuttamat hyödyt ja kustannukset. Tutkimuksessa on käsitelty myös taajama-alueen muutamaan käyttöä kunnan yleiskaavan pohjalta, sillä Isoniittu sijaitsee keskeisellä paikalla aivan taajaman välittömässä läheisyydessä. Joen perkauksen hyötyjä on arvioitu vesihallituksessa laaditussa Luhtajoen perkaussuunnitelmassa käyttäen ns. muunnetun hehtaarin menetelmää, jossa jyvälukujen avulla arvioidaan saavutettava hyöty ensiluokkaisena peltomaana. Tekojärven rakentamisesta on arvioitu aiheutuvan hyötyjä sekä virkistäytymismatkojen lyhenemisenä ja niiden määrän lisääntymisenä että järveä ympäröivän tonttimaan arvonnousuna. Sekä hankkeiden kustannukset että hyödyt on diskontattu vuoden 1982 hintatasoon käyttäen 30 vuoden laskenta-aikaa sekä 6 % korkokantaa. Tulevaisuudessa syntyvien virkistysarvojen nykyarvoja on haluttu korostaa käyttämällä niiden osalta 4 % laskentakorkoa. Tärkeimpien muuttuvien parametrien osalta on suoritettu herkkyystarkastelu, jolla on pyritty selvittämään parametrien muutosten vaikutus hankkeiden edullisuusjärjestykseen. Luhtajoen perkaus olisi suhteellisesti edullisempi kuin Klaukkalan tekojärvi. Tärkein tulokseen vaikuttava seikka on tekojärven suhteellisen suuri koko virkistysjärveksi (120 ha) ja se, että koko järven alle jäävä maa olisi I luokan peltomaata, jolloin maan lunastuskustannukset nousisivat erittäin korkeiksi. Tärkeimpänä muuttuvana parametrinä laskelmissa voidaan pitää alueelta saatavan ruokamullan hintaa. Jo pienetkin muutokset mullan hinnassa ovat merkittäviä tekojärven edullisuutta laskettaessa. Mikäli virkistyskäyttöön tarkoitetun suuren tekojärven rakennuttajalla ei ole tarvittavan suuruista maa-aluetta omistuksessaan, tekojärven rakentaminen on rahoitettavissa vain myymällä järven rannoilta tontteja. /Kir09