|
Abstract:
|
Liikenteen vaikutus yhdyskunnan toimintoihin ja yhdyskuntarakenteeseen on merkittävä. Samalla liikenne on eräs suurimmista ilman epäpuhtauksien päästölähteistä. Hiilimonoksidipäästöjen pääasiallinen lähde on liikenne. Hiilivetyjen ja typen oksidien päästöistä lähes puolet ja hiilidioksidipäästöistä viidennes on peräisin liikenteestä. Suomessa lähes kaksi kolmasosaa väestöstä asuu kaupunkiyhdyskunnissa. Liikenteen paikalliset haittavaikutukset ovat suurimpia kaupungeissa, joissa väestöä ja liikennettä on paljon ja samalla liikenteen päästöille altistuvien määrä on suurempi kuin harvaan asutuilla alueilla. Ajoneuvojen energiankulutus ja lähes poikkeuksetta myös emissiomäärät ovat taajama-ajossa suurempia kuin maantieajossa. Liikenteen osuus ilmansaastepäästöistä on suurimmillaan kaupunkiyhdyskunnissa, joissa teollisuuden päästöjen ja kaukokulkeutuman osuus kokonaispäästöistä on pienempi kuin harvaan asutuilla alueilla. Liikenteestä aiheutuvia pakokaasu- ja meluemissioita voidaan vähentää yhdyskuntasuunnittelulla, liikennesuunnittelulla, ajoneuvoteknisillä keinoilla ja taloudellisilla ohjauksella. Keskeisenä tavoitteena työssä on ollut selvittää liikenteen paikallisten ympäristövaikutusten laajuus ja tarkastella päästöjen vähentämiskeinojen soveltuvuutta ja tehokkuutta eri olosuhteissa. Kirjallisuustutkimuksessa on kartoitettu liikenteen päästöjen vähentämiskeinoja ja niiden vaikutuksia globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin ympäristövaikutuksiin. Päästöjen vähentämiskeinojen tehokkuuden lisäksi on arvioitu niiden vaikutuksia liikennetarpeeseen ja -mahdollisuuksiin. Esimerkkilaskelmassa joidenkin päästöjen vähentämismenetelmien vaikutuksia on tutkittu erikokoisissa suomalaisissa yhdyskunnissa. Kokeilualueina laskelmassa ovat olleet Tampere, Pori ja Uusikaupunki. /Kir11 |