Numeerisesti ohjattujen levytyökoneiden käyttösuhteen parantaminen

Abstract

Työssä on tutkittu levytyökeskusten, särmäyspuristimien, kelalinjojen ja automaattipuristimien käyttösuhteita suomalaisissa konepajoissa, analysoitu käyttösuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ja esitetty keinoja käyttösuhteen parantamiseksi. Käyttösuhteita mitattiin neljän kuukauden ajan 13 yrityksessä. NC-levytyökoneita oli tutkimuksessa yhteensä 33 kappaletta. Tutkimus painottui levytyökeskuksiin. Levytyökeskuksen käyttösuhde vaihteli 77,3 %:sta 19.1 %:iin.(keskimäärin 52,7 %), kelalinjojen käyttösuhteen keskiarvo oli 39,3 % ja automaattipuristimien käyttösuhteeksi saatiin 59,7 %. Käyttösuhteiden erot eri yrityksissä käytössä olevien NC-levytyökoneiden välillä olivat suuria, kun sen sijaan saman yrityksen NC-levytyökoneiden käyttösuhteissa ei juurikaan ollut eroja. NC-levytyökoneiden käyttösuhteeseen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat sarja-aika ja työstökoneen automaatioaste. Jotta NC-levytyökoneen käyttösuhde olisi mahdollista saada tyydyttävälle 50-60 % tasolle, tulee sarja-ajan olla vähintäin neljä kertaa asetusajan pituinen. NC-levytyökoneen automaatioasteen noustessa kasvaa työntekijän ja työstökoneen välinen irtikytkentäaste eli yhtenäinen automaatiojakso pitenee, jolloin työntekijän mahdollisuus vaikuttaa käyttösuhteeseen pienenee. Esimerkiksi levyn panostus- ja poistolaite parantaa levytyökeskuksen käyttösuhdetta noin 10 %. Käyttösuhteen tärkeimpiä parannuskeinoja ovat asetusten lukumäärän vähentäminen, asetusajan lyhentäminen ja työntekijän tauoista ja elpymisestä aiheutuvan apuajan eliminoiminen. Asetusten lukumäärää voidaan vähentää valmistamalla samasta levyaihiosta mahdollisimman monta erilaista samaan tuotteeseen tulevaa kappaletta. Asetusaikaa on mahdollista lyhentää pitämällä kaikki tarvittavat työkalut vakioasetuksessa ja tarkastamalla uudet ohjelmat erillisellä ohjelmointilaitteella ennen niiden ajamista työstökoneella. Taukojen ja elpymisen vaikutusta voidaan pienentää pyrkimällä pitkiin yhtenäisiin automaatiojaksoihin esimerkiksi levyn panostus- ja poistolaitetta käyttämällä ja tekemällä ohjelmat sellaisiksi, että työstökonetta ei tarvitse pysäyttää kesken kappaleen työstön. Useimpien tutkimuksessa mukana olleiden NC-levytyökoneiden käyttösuhdetta voidaan nostaa nykytasosta noin 10-20 % varsin yksinkertaisin toimenpitein. Käyttösuhteen parantaminen myös kannattaa, sillä käyttösuhteen muutamankin prosentin noususta saatava markkamääräinen hyöty saattaa olla useita kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa. /Kir09