Toimistorakennuksen rungon talous

Abstract

Toimistorakennusten rungot ovat valtaosaltaan betonirakenteita, mutta myös teräsrakenteiden osuus on huomattava. Välipohjina käytetään lähes aina ontelolaattoja. Uudet rakentamistavat, kuten kokonaan liittorakenteinen runko, ovat lisänneet mielenkiintoa runkojärjestelmiin teräsrakentamisen tultua tavalliseksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksen päätavoite oli selvittää betonisten, teräksisten ja liittorakenteisten runkojen taloudellisuus neljällä eri tasolla: materiaalitasolla, rakennetasolla, järjestelmätasolla sekä rakennustasolla. Eräänä osatavoitteena oli tutkia toimistorakennuksen rungon merkitystä koko rakennuksen taloudessa. Tutkimuksen kaikissa vaiheissa pyrittiin noudattamaan Ratas-tuotemallin ajattelutapaa, jotta tulokset ja menetelmät olisivat siihen yhteen sopivia. Materiaalitasolla selvitettiin betonin ja teräksen materiaaliominaisuuksia sekä niiden olennaisia eroavaisuuksia. Materiaalin lujuuden vaikutusta kustannuksiin tutkittiin erityisesti. Rakenneosatasolla keskityttiin tutkimaan seuraavia rakenneosia: betonielementtejä, teräselementtejä ja liittorakenteita. Rakenneosien taloutta selvitettiin kolmessa eri vaiheessa: valmistus, kuljetus ja varastointi sekä asennus. Rakenneosien tietojen liittämiseksi tietokoneympäristöön luotiin ns. rakenneosa -kortti joka voidaan yhdistää tuotemallipohjaisiin tietojärjestelmiin. Järjestelmätasolla testattiin mallirakennukseen suunniteltujen runkorakenteiden ominaisuuksia. Runkorakenteita oli kolmea eri tyyppiä: betonirunko, teräsrunko ja liittorunko. Jännevälien merkitystä koko rungon rakennuskustannuksiin testattiin useilla eri vaihtoehdoilla. /Kir11